Palailin uudelleen Shitenno-jin temppelialueelle, jossa kävin toisena japanipäivänäni agentin kera. Tällä kertaa en mennyt pällistelemään itse temppeliä vaan kurvasin sen puutarhaan. Mutta, laitetaas ennen rehuja vaikkas pari tämmöstä katunäkymää täältä Tennojin eteläisiltä alueilta.
Elikkäs, itse puutarha… on maksullinen. Aikuiselle sisäänpääsy kustantaa 300 jeniä (2,30 €). Kuten yleensä… maksulliset puistot on vähän paremmin hoidettuja sekä niissä on huomattavasti vähemmän ihmisiä toikkaroimassa. Minun lisäkseni puistossa käyskenteli vain muutamia vanhuksia. Kuviakin pystyi siis hyvin ottamaan ilman että täytyi odotella ukkeleiden siirtymistä. Vaikka varmasti on olemassa paljon hienompia puutarhoja, oli tämä pienuudellaan ja hiljaisuudellaan varsin mukava. Kuvattavia yksityiskohtia riittäisi varmasti tuntikausiksi, mutta kohtuu kuuma sää varjoista huolimatta pakotti minut lopulta lähtemään eteenpäin. Puutarha perustuu Nigabyaku-doh satuun, jota joku Zendoh niminen pappi rukoili aikoinaan. Eri virrat edustaa ahneutta, vihaa yms. No, annetaan kuvien kertoa vuorostaan…
Karpit olivat aika veijareita. Yhtä kun meni rannalle kuvaamaan niin jo kohta oli kauhia läjä karppeja paikalla. Mokomat näki minut ja luulivat tietty että tolta saa varmaan jotain sapuskaa. Kilpikonnat näyttivät enimmäkseen panostavan lööbailuun. Parhaimmista chillauspaikoista oli jonkin verran kilpailuakin. 😀
Alueella oli myös vanha pääpapin asuintila, johon oli koottu muutamia vanhoja tavaroita ja kirjoituksia. Varjoisa sisätila ja muiden vierailijoiden poissaolo sai aikaan aika jännän tunnelman. Vähän kun olisi toisessa ajassa. Rakennuksessa ei ollut mitään sähkövaloja, vaan tarvittava valo tuli ulkoa puutarhasta. Kengät piti tietenkin jättää ulkopuolelle, niinkuin Japanissa asuntoihin / rakennuksiin astuttaessa yleensä on.
Kämpille palaillessa alkoi vähän huikomaan ja päätin käydä ottamassa tyypit Japanin omasta hamppariketjusta, MOS Burgerista. Sämppärin valmistukseen käytetään siellä riisiä. Maku oli sämpylän osalta melko sama kuin perus Hesen tai Mäkin pullassa. Tilaamani hampurilainen oli Doburu (Double) Teriyaki Baagaa (Burger). Ei tomaattia, ei juustoa.. majoneesi ei näy kuvassa (on salaatin päällä). Todella maittava purilainen.
Matkan varrella tuli vastaan myös pelihalli, jonka nimi sai kaltaiseni älykkään huumorin ystävän naurahtamaan. 🙂
Pintapuolinen raapaisu asunnon ympäristöön on täten tehty, ja seuraavina viikonloppuina matkannen vähän kauemmaksi vaikkapa Kaiyukanin akvaarioon, Osakan linnaan, Japanin isoimpia hautakumpuja katselemaan Sakaihin tai sitten lopulta Naraan pällistelemään peuroja. Mutta sitä ennen pitää hoitaa taas työviikko kunnialla läpi. 😛
Lopuksi lyhyt viteo puutarhasta…
Tatu @ nihon 
Hei Japanin kirjeenvaihtaja Tatu!
Mielenkiintoisia kirjoituksia ja kuvia. Lukiessa oppii paljon uutta!
Hyvää jatkoa!
Kilppareiden kerroslepuu lämmitti mieltä. Pelihallin nimeä enemmän ihmetytti, miksi se oli kirjoitettu alle sulkuihin _kreikkalaisilla_ aakkosilla.