Gion matsuri, 2009

20 Jul

Viime perjantaina otin hieman vapaata töistä ja suunnistin Kiotoon katsastamaan Gion matsurin. Se on yksi Japanin muutamasta merkittävimmästä festivaalista, toisten ollessa mm. Tenjin matsuri Osakassa tulevana viikonloppuna ja Kanda matsuri Tokiossa keväällä. Gion matsuri kestää oikeastaan kokonaisen kuukauden, mutta itse läksin paikalle katsomaan vain sen huipentuman, Yamaboko Junkoo (山鉾巡行) -paraatin. Ihmisiä paikalla oli aivan tajuttomasti vaikkakaan sää ei suosinut juhlaa. Pikkusadetta tuli läpi päivän hetkittäisten poutajaksojen kera. Löysin kuitenkin ihan hyvän paikan katoksen alta. Keskimittaa pidempi keho auttaa kummasti tapahtumien seuraamista ruuhkasta huolimatta. Ajoittain tunnelma oli kuin rokkikonsertissa… tiivis ja hikinen… joskin katsojajoukko koostui enimmäkseen eläkeläisistä. Kamalan korkea ilman kosteuspitoisuus ei myöskään edesauttanut paremman olotilan saavuttamista. No, siinähän hikoilin.

Gion matsuri oli alunperin puhdistautumisrituaali sen aikaisia vaivoja vastaan. Myöhemmin siitä muodostui paikallisten kauppiassukujen vaurauden esittelytapahtuma. Nykypäivänä taidokkaat kangasteokset ja muu paraatimateriaali on paikallisten kortteliyhteisöiden säilytyksessä vuoden ajan ja aina uudelleen kootaan matsuria varten. Huomioitavaa rakennusteknisesti on siinä että nykyäänkin edes suurimmissa lavoissa ei käytetä runkopalkkeihin rautanauloja vaan kaikki on sidottu kasaan monimutkaisesti köysillä.

Lavojen suuret renkaat eivät käänny, joten mutkien kohdalla pyörien alle asetetaan bambua, heitetään vettä ja lavan käännetään vaivanloisesti miesvoimalla taas oikeaan suuntaan. Aina kääntäminen ei luonnistu ihan ongelmitta, mikä sai aikaan naurahtavia kohahduksia yleisössä. Loppujen lopuksi jokainen kortteliyhteisö onnistui tehtävässään ja pääsi jatkamaan aploodien saattelemana. Suurimmat lavat painavat noin 12000 kiloa ja korkeutta niillä voi olla kattoon asti 8 metriä ja salon korkeimpaan huippuun jopa 25 metriä. Ei mitään ihan helppoja liikuteltavia.


Paraatin ensimmäisessä lavassa matkustaa festivaalin pyhä poika, joka on valittu kauppiassukujen keskuudesta. Hän viettää useita viikkoja ennen juhlaa erinäisissä puhdistautumisrituaaleissa, joiden aikana hänen pitää pysyä poissa ”saastuttavista” vaikutteista esim. naispuoleisten henkilöiden läsnäoloa ei sallita.. ei edes hänen äitinsä. Paraatipäivänä poika kannetaan paraatilavaan, koska hänen ei saa antaa koskettaa maata ja täten ”saastua”. Pojan tulee myös aloittaa matsuri katkaisemalla pyhä köysi yhdellä iskulla. Sanomattakin selvää että homma on suuri kunniatehtävä ja valituksi tulleen suvun ylpeyden aihe.


Paraati kestää muutaman tunnin ajan, joiden aikana voi nauttia lavojen hienoista yksityiskohdista, perinteisestä musiikista, muutamista koreografisista esityksistä ja paraatikulkueen perinteisistä puvuista. Valitettavasti päivän ollessa sateinen, kallisarvoiset lavat oli usein ainakin osittain peitetty läpinäkyvällä muovilla suojaamaan kankaita.




Yksi vastaus to “Gion matsuri, 2009”

Trackbacks/Pingbacks

  1. Inuyama « - 27.04.2011

    […] kärryjen renkaat ei kääntyneet. “Fiksua ja tehokasta” Yhtä vaikeaa oli aikoinaan Gion matsurin lavojen liikuttelu, joskin tällä kertaa kärryt ei olleet ihan niin massiivisia. Jannujen […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: