Kinkaku-ji ja Ginkaku-ji

27 May

Hypätään harmaista Wakayaman tunnelmista hetkoseksi taas ajassa taaksepäin. Eräänä aurinkoisena viikonloppuna kävin vierailemassa parissa Kioton kuuluisimmasta nähtävyyksissä. Kun ajatellaan perinteistä Japania, niin usein mieleen tulee Miyajiman kelluva torii, Fushimi-Inarin torii-käytävät tai sitten Kinkaku, eli ’kultainen pavilijonki’.

Kinkaku-ji, viralliselta nimeltään Hokuzan Rokuon-ji, rakennettiin aikoinaan Muromachi kaudella (1336–1573) shogunin Ashikaga Yoshimitsun eläkehuvilaksi. Myöhemmin hänen poikansa, shogun Ashikaga Yoshimochi, muutti tilat Zen Buddhalaisuuden temppeliksi. Rakennus on tuhoutunut useita kertoja vuosien saatossa. Viimeisimpänä kertana päästään vialla oleva munkki poltti pavilijongin vuonna 1950 ja koitti tämän jälkeen tehdä itsemurhan epäonnistuen siinä. Kun munkin äiti kutsuttiin poliisin kuulusteluun, tämä teki itsarin matkalla kuultavaksi loikkaamalla junasta jorpakkoon. Nykyinen rakennus on vuodelta 1955 ja sitä on restauroitu useita kertoja.

Kaksi ylintä kerrosta on peitetty aidolla kullalla, joskin kultauksen paksuus on vain 5/10000 mm. Katolla nakottaa kultainen Feeniks-lintu. Pavilijonki on kauniin, hyvin hoidetun japanilaisen puutarhan keskellä, jonne yleisö pääsee käyskentelemään. Pavilijongin edessä on lätäkkö nimeltään Kyooko-chi, eli ’peililampi’. Nimi on kyllä varsin kuvaava, koska puutarha rakennuksineen heijastuu hienosti veden pinnasta luoden pittoreskin näkymän. Lisäksi Kioton kaupunki on pitänyt huolta ettei taustalle ole noussut korkeita taloja tahi radiomastoja. Täten paikalla voi hyvin aistia vanhan Japanin fiilistä huolimatta ehkä yllättävän modernista Kioton hulinasta.

Lähes mikä tahansa vuodenaika on hyvä Kinkaku-jin vierailulle. Ainoastaan talvella ilman lunta, näkymä voi olla vähän huonompi, mutta lumipeitteellä taasen varsin hieno. Mestoille pääsee vähän huonosti raideliikennettä käyttäen. Kultainen pavilijonki sijaitsee Kioton pohjoislaidalla. Mene mestoille bussilla, lähtee Kioton keskusasemalta, tai sitten käppäile lähimmältä metroasemalta. Toisaalta reippaimmat voi mennä raiteita pitkin Ninna-jin luo, tsekkaa sen ja kävelee Ryooan-jin kivipuutarhan kautta Kinkaku-jille.

Ginkaku-ji, eli hopeisen pavilijongin temppeli, on selkeä Kinkaku-jin ”sisarus”, mutta monelta kannalta jopa tämän vastakohta. Se usein jää hohdokkaamman parinsa varjoon, kun turistit suunnittelevat vierailukohteitaan ja täten varsinkin länsimaisia turisteja siellä näkee paljon vähemmän. Kuten kuvasta näkyy ei Hopeinen Pavilijonki ole nimestään huolimatta päällystetty hopealla. Siihen löytyypi erittäin mielenkiintoiset syyt historian sivuilta.

Kuten isoisänsä, shogun Ashikaga Yoshimasa, alkoi rakentaa paikkaa eläkehuvilakseen (eli Yoshimitsu -> Yoshimochi -> Yoshimasa). Eroavaisuudet pavilijonkien välillä alkaa jo tyylissä. Kinkakun edustaessa koristeellisempaa ja ’räiskyvämpää’ Kitayama-kulttuuria, Ginkaku puolestaan edustaa hillittyä Zen Buddhalaisuudesta ammentavaa Higashiyama-kulttuuria, jota pidetään ”perinteisen” japanilaisen kulttuurin lähteenä. Ko. kulttuurin peruja on mm. teeseremonia, ikebana ja Noh-teatteri.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan pavilijonki oli tarkoitus nimensä mukaan päällystää hopealla, mutta alueella riehuvan Oonin sodan takia rakennustyöt keskeytettiin. Sittemmin Yoshimasa eläköityi huvilaansa ja alkoi munkiksi. Ginkakua ei kuitenkaan saatu valmiiksi ja päällystettyä hopealla ennen kuin isäntä potkaisi tyhjää. Yoshimasan kuoleman jälkeen paikkasta tuli Buddhalainen temppeli saaden virallisen nimen Jishoo-ji (shogunin munkkinimen mukaan). Rakennus jätettiin viimeistelemättä ja on nykyäänkin pitkälti siinä tilassa, jossa Yoshimasa sen aikoinaan näki.


Rakennuksen viimestelemättömyys liittyy silloin vallalla olleeseen, ja nykyäänkin vaikuttavaan, Wabi-sabi nimiseen elämänkatsomukseen ja estetiikkaan. Perustana on asioiden katoavaisuus: löytää kauneutta epätäydellisyydestä, pysymättömyydestä ja keskeneräisyydestä ja edelleen epäsymmetrisyydestä, yksikertaisuudesta ja vaatimattomuudesta. Siis kovinkin eri ideologia kuin Kinkakun loistelias kultainen krumeluuri. Katoavaisuuden ilmentymiä voi olla esim. kirsikan lyhyt kukinto tai raadollisemmin kamikaze-pilottien ideologia.

Hopeisen pavilijongin ympärillä levittäytyy laaja puutarha. Sen huomioitavia piirteitä on iso hiekkapuutarha Fuji-vuorta symboloivalla hiekkakeolla sekä sammalpuutarhat ja pienet lammet. Reitti kulkee hieman viereisen vuoren rinnettä ylös, mistä on hyvät näkymät koko puutarhaan. Ginkaku-ji sijaitsee Kioton koillisosassa, melko etäällä Kinkaku-jista, joten etappi kannattanee mennä bussilla.


Reippailuhenkisille vinkki. Ginkaku-jin porttien ulkopuolelta pohjoiseen lähtee reippailupolku, joka johtaa viereisen vuoren rinteille. Polun päässä, lukuisten portaiden jälkeen, on puista raivattu alue, josta on komeat näköalat yli Kioton kaupunkimaiseman. Paikalla on notskimestojen näköisiä kyhäelmiä. Tietämätön ei varmaan huomaa niiden tarkkaa järjestystä ja siten niiden tarkoitusta. O-bon festivaalin päätöksessä, syyskuun 16. päivä, paikalla sytytetään nuotiot muodostaen sanan ’dai’ 大, eli suuri. Lisäksi neljä muuta vuorta Kioton ympärillä saa omat merkkitulensa. Tämä tapahtuma on nimeltään Gozan no Okuribi (五山送り火), eli ’viiden vuoren jäähyväistulet’, joilla O-bon festivaalin aikaan vierailevat kuolleiden sukulaisten henget lähtetetään takaisin tuonpuoleiseen.

Rinteillä oli lapsiperheitä, vanhuksia ja joitain nuoria hengailemassa ja rämpyttelemässä kitaraa. Hyvän sään aikaan todella rento paikka ja melkoisen vapaa ulkvisteista.

3 vastausta to “Kinkaku-ji ja Ginkaku-ji”

Trackbacks/Pingbacks

  1. Koishikawa Korakuen « - 08.03.2012

    […] historiallinen paikka”. Tuon kaksoistittelin omaa vain 6 muuta lokaatiota mm. Kinkakuji ja Ginkakuji […]

  2. Kanazawa: samuraita, geishoja, taiteilijoita ja ninjoja « - 16.05.2012

    […] kultaa. Kanazawa tuottaa 99% Japanin korkealaatuisesta lehtikullasta. Esimerkiksi Kioton Kultaisen pavilijongin pinnoite on kokonaisuudessaan tehty Kanazawassa. Täällä voit ostaa vaikka lehtikullalla […]

  3. Japanilaiset puutarhat: historia | Tatu @ nihon - 22.12.2014

    […] vaikkakin osa yleellisistä teemoista olivat vielä esillä varsinkin kauden alussa. Esimerkkinä Kioton kultainen pavilijonki. Sotilaskastin johtajat eivät pitäneet arvossa aikaisempaa hovin suosimaa loisteliaisuutta ja […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: