Teppanyaki: replay

4 Dec

Eli kuten aikaisemmassa Arashiyamaa käsittelevässä artikkelissa lopuksi mainitsin, menimme käppäilyn jälkeen illalliselle teppanyaki-ravintolaan. Itse asiassa paikka on sama, jossa tuli vierailtua viime vuonna. Jos jotakuta kiinnostaa enemmän tuo ravinteli, niin kerrotaanpa siitä vähän enemmän.

Ravintola on nimeltään Bonheur ja se sijaitsee Kyoto Century Hotellissa. Itse hotelli on jokseenkin tyyris, mutta ravintoloiden asiakkaiden ei tietenkään tarvitse olla hotellin asiakkaita. Lounas Bonheurissa maksaa noin 3300 jeniä ja illallinen suunnilleen 7000 jeniä. Ei mikään halvin muonituskeskus, mutta rahoille saa mielestäni kohtuullisesti vastinetta.

Tuon teppanyaki-ravintolan kokit on aikas kivoja veijareita. Tälläkin kertaa juttu luisti chefin kanssa mukavasti. Vaikka meidän ateriaan ei virallisesti flambeeraus kuulunutkaan, niin silti kokin tietäessä innostuksemme valokuvaukseen, järjesti hän meille extraesityksen. Otin kunnon sarjan liekityksestä ja koostin tuloksesta lyhykäisen videon, jonka voitte katsastaa artikkelin lopussa.




Henk.koht. parasta illallistarjoilussa on jälkiruokabuffet ja henkilökunnan hämmästyttävä ystävällisyys (tuossa järjestyksessä). Me olimme aikataulusta myöhässä tuolloin ja pääsimme aloittamaan aterioinnin melkein tunnin myöhässä sovitusta ajasta. Lisäksi syömisessämme meni ehkä hieman normaalia pidempään. (johtuisikohan se siitä että minä ja työkamu kuvasimme jokaisen ruokalajin erikseen ennen syömistä… eheh) Tästä kaikesta oli seurauksena että olimme reippaasti viimeiset aterioitsijat ravintolassa. Vaikka pulju oli jo aikataulun mukaan mennyt kiinni yli puoli tuntia aikaisemmin siinä vaiheessa kun pääsimme jälkiruokien kimppuun, eivät hovimestari tahi tarjoilijat hoputtaneet meitä ulos.

Koska olimme ainoat asiakkaat jäljellä, emme säästelleet itseämme jälkiruokien suhteen. Tuli maistettua kyllä jokaista lajiketta. Alla olevassa kuvassa ei ole kaikkia naamaani tunkemia jälkkäreitä, koska ne eivät mahtuneet lautaselle, vaan piti suorittaa santsikierros. Pitkästä aikaa tuli syötyä niin paljon että pikku paha olo pääs hiippailemaan mahaan. Hehe! Kyl mussa vielä Osakan vaikutteita ilmeisesti on. Se oli melkoinen ’kuidaore’ (食い倒れ) tilanne. Siitä mitä ’kuidaore’ tarkoittaa, ja muutenkin mielenkiintoista asiaa sapuskasta, voitte lukea tältä sivulta.


Jos olette reissussa Kiotossa, niin käykää vierailemassa tuolla. Se on hyvä mesta. Muistakaa mainita olevanne Suomesta. Veikkaan että silloin kokilta riittää jutun juurta teillekkin (…ja yleensäkkin on hyvä erottautua ameriikan junteista, koska niillä ei aina ole niin hyvä maine täällä). Lopuksi, lupaamani video.


BGM: Fire After Fire – Seikima II

Ja kyllä, huomasin että videossa on typo, mutten jaksa sitä korjata.

Yksi vastaus to “Teppanyaki: replay”

  1. äiti 05.12.2010 klo 11:25 #

    Kyllä ruoka voi olla myös tosi kaunista! Kuvista päätellen annokset eivät ole kovin isoja, mikä on mielestäni hyvä asia, ongelmana kun itselläni on ettei kaikki hyvä meinaa mahtua vatsaan;-). Ja nuo jälkkärit, vesi tulee kielelle, on tullut poika äitiinsä, luulen…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: