Uraputki alkaa koulussa

14 Feb

Perusjapanilaisen elämässä on kaksi tai kolme auvoista aikaa. Ensimmäinen ajanjakso on syntymästä ensimmäiseen koulupäivään asti. Japanilaisilla perheillä on nykyään yleensä vain yksi lapsi, ja tuo lapsi on myös usein melko hemmoteltu. Äideillä on tapana jäädä lapsen synnyttyä kotiäideiksi, eikä pikku-palleroisten tarvitse sietää päiväkotien melua. Faija taasen raataa duunissa pitkää päivää pitääkseen perheen talouden kunnossa, joten naskali näkee isäänsä hyvässä lykyssä ehkä sunnuntaisin. Tämä kausi on kuitenkin melko helppoa taaperolle, ne aika pitkälti saa kaiken mitä niiden alikehittyneisiin aivoihin pälkähtää kunnes…

koulu

Naskali astuu kouluun. Jos ei kotona ollut kuria niin viimeistään koulussa on. Japanilaiset oppilaat koulitaan pienestä pitäen kunnioittamaan auktoriteetteja. Koululuokassa opettaja on kuningas/kuningatar. Ryhmäkuri ja ryhmässä oppiminen on normi. Systeemiin kuuluu nuo ikoniksi muodostuneet koulupuvut. Oppilaat vastaavat itse esim. luokkahuoneen siivoamisesta. Japanilaisen koulujärjestelmä ominaisuuksista ja ongelmista voisi kirjoittaa (ja on kirjoitettu) vaikka kuinka, joten ei siitä nyt enempää. Oikeastaan uraputki saattaa alkaa jo aikaisemmin, jos vanhemmat haluavat lapsensa johonkin tiettyyn yksityiseen peruskouluun, johon on pääsykokeet. Kyllä… pääsykoe ekaa luokkaa varten. Ala-aste kestää 6 vuotta, kuten Suomessa.

Arvostettuihin ylä-asteen opinahjoihin on pääsykokeet tai arvosanarajat, joten oppilas joutuupi sitäkin stressaamaan. Uraputki jatkuu ylä-asteella ja lukiossa (kolme ja kolme vuotta, kuten Suomessa). Ensin ylä-asteella tsempataan lukion pääsyvaatimusten täyttämiseksi ja vielä suurempi rutistus on sitten lukiossa, jotta paikka hyvämaineisesta yliopistosta lohkeaisi. Varsinkin jos vanhemmat eivät ole isorikkaita, jolloin rahalla voipi päästä kalliisiin yksityisiin yliopistoihin. Rahaperheet ovat tosin saattaneet aloittaa kouluputken arvostettuun yliopistoon jo ala-asteella. Joillain yksityisillä yliopistoilla kun on suoraan alaisuudessaan lukio, ylä-aste tai jopa ala-aste lukuvuosimaksuineen.

Jos/kun oppilas pääsee yliopistoon sisään alkaa hänen elämänsä toinen suhteellisen auvoinen aika. Tulevaisuuden kannalta ei ole niinkään tärkeää kuinka hyvin opiskelet tai edes mitä opiskelet yliopistossa, vaan että missä yliopistossa ylipäätään majailet. Jos olet niiden onnekkaiden joukossa, jotka pääsivät esim. Tokyo Universityyn tai Waseda Universityyn, on tuleva työpaikka lähes varma. Joten opiskelija voi ottaa korkeakouluelämän ensimmäiset vuodet melko lunkisti… jos rahat riittää. Valuutta kun loppuu niin sitten vaan pätkätöitä tekemään konbiniin.

Sitten artikkelin ajankohtaiseen osioon. Joka kevät useat japanilaiset yhtiöt suorittavat ns. uusien valmistuneiden yhtäaikaisen työllistämisen. Tämä työmetsästyskausi on juuri alkanut japanilaisissa yliopistoissa. Tämä on melko uniikki tapa Japanissa ja jossain määrin myös Etelä-Koreassa. Firmat palkkaavat mielellään vain juuri valmistuneita (eikä niitä juuri kiinnosta mitä ne on koulussa tehnyt) ja sitten kouluttavat heidät talon sisällä työtehtäväänsä. Vuosi ennen valmistumista opiskelijat osallistuvat suuriin haastattelutapahtumiin ja koittavat saada firmat tarjoamaan epävirallista sitoumusta palkkaamiseen vuoden päästä. Näissä tapahtumissa firmat puolestaan täyttävät sen vuoden palkkauskiintiönsä korvaamaan eläköityvän työvoiman. Systeemi takaa firmoille kontrolloidun ja tasaisen työntekijävirran heti seuraavan fiskaalivuoden alussa. Opiskelija puolestaan saa tietää että hän voi hypätä suoraan valmistumispaperit kourassa työmuurahaisen iloiseen elämään vuoden päästä keväällä.

Edellyttäen siis että työpaikka on tiedossa… Koska yhtiöt mielellään palkkaavat vain uusia valmistuvia, on ilman tulevaa duunipaikkaa jääneiden opiskelijoiden erittäin vaikea saada enää jalkaa isojen firmojen ovien väleihin. Vaikka ko. oppilas voisikin yrittää onneaan vuoden päästä uudestaan, täytyy hänen silloin kilpailla taas uuden vuotta nuoremman valmistuneiden satsin kanssa. Voisi luulla että haastattelijat katsovat epäillen uusivaa kanditaattia: ”Miksi hänet hylättiin viime kerralla?! Valkataan mieluummin tämä toinen puhtoinen nuorukainen.” Tästä tietenkin seuraa aika julmetunmoinen stressi yliopisto-opintojen loppupuolelle. Opiskelijat myös laiminlyövät opintonsa aika pahasti tuon työmetsästyskauden aikana, koska tuleva duunipaikka on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. Muistettakoon myös että isolta osin työ = elämä, ja systeemin ulkopuolelle jääneillä ei ole niin paljon mahdollisuuksia menestykselliseen elämään verrattuna länsimaisiin nuorukaisiin. Ulkopuolelle jääneistä muodostuu sitten nykyään alati kasvava pätkätyöläisten tai NEET:ien joukko (Not in Employment, Education or Training).

Systeemi ei ymmärrettävistä syistä toimisi Suomessa. Firmat Japanissa voi olla lähes 100% varmoja että palkattu oppilas valmistuu vuoden päästä. Toista se on elämäntapaopiskelijoiden täyttämissä suomalaisissa yliopistoissa, joissa oppilas saattaa valmistua vuoden, puolentoista tahi kolmen vuoden päästä… jos ollenkaan. Japanilaiset opiskelijat pysyvät lähes poikkeuksetta aikataulussa. Siksi esim. välivuodet ja vaihto-opinnot ulkomailla ovat hyvin harvinaisia. Toki yksi vaihtoehto on ryhtyä jatko-opiskelijaksi, mutta koska firmoja ei juuri kiinnosta hakijoiden akateemiset meriitit, saattaa tohtorin paperit kourassa olla ihan yhtä vaikea saada duunia. Myös palkka ei korreloi koulutustasoa, vaan niin tohtori kuin maisterikin aloittaa samalla listapalkalla.

Nykyinen taloudellinen tilanne on kiristänyt tilannetta entuudestaan. Uutisten mukaan nyt keväällä valmistuvista vain noin 66% ovat saaneet työpaikan, 33% jäädessä ilman sitä. Tämä on pienin työllistyvien määrä vuodesta 1996, jolloin tilastoa alettiin ensimmäisen kerran pitämään. Tämä tietenkin luo taas osaltaan enemmän kilpailua vuoden päähän seuraavalle rekrytointimassalle. Tilanne on toki aiheuttanut protesteja opiskelijoiden joukossa, ja osa isoista firmoista mm. Mizuho pankki ja Dai-ichi life laittavat tästä lähtien hakijat samalle viivalle, jos valmistumisesta on kulunut korkeintaan 3 vuotta. Minun tutkimusryhmän maisteriksi valmistuvat ovat onnistuneet vuosi sitten työnhaussaan hyvin ja heillä kaikilla on työpaikka tiedossa. Ilmeisesti lama ei pure niin pahasti lääkefirmoihin ja ne voivat ottaa sisään normaalin määrän uutta verta.

Sitten alkaakin useiden vuosien puurtaminen duuniputkessa. Tuona aikana jotkut lisääntyy, mutta yhä enevissä määrin ei lisäänny. Japanin kansa Suomen tapaan harmaantuu ja vanhenee koko ajan. Duunissa kerrytetään sitten eläkettä… joskin vähän hitaammin kuin Suomessa. Arjen sankarit painaa pitkää päivää ja koska monet elämän edellytykset ja turvaverkot on järjestetty duunin puolesta, ei tavallisella puurtajalla ole juuri aihetta valittaa. Mölymaha kun saattaa löytää työpöydältään hienovaraisen kehotuksen eropaperin jättämiseksi, firmat kun ei mielellään anna potkuja. Japanilaisesta työkulttuurista voisi kanssa kirjoittaa vaikka kuinka, mutta jätetään se sitten toiseen kertaan (jos kirjotan siitä lainkaan… kattokaa netistä :P).

Ja sitten koittaakin se elämän kolmas ja viimeinen auvoinen aika… riippuen kuinka hyvin aikaisempi uraputki oli suoritettu. Japanilainen kulttuuri arvostaa vanhuksia erittäin paljon, joten eläkeläisillä on sitten varaa, kunnioitusta ja aikaa. Mitäpä sitä muuta sitten tekemään kuin syytämään rahat pachinko pelihalleihin, laukkakisoihin tai mitä sitä nyt ylipäätään vanhukset tekeekään. Perheelliset voi myös mennä loisimaan jälkikasvunsa kämpille, mikä varmaan ilahduttaa suunnattomasti perheen isäntää puurtamassa valkokauluspaita hiessä.

Okei, artikkeli oli nyt täynnä kärjistyksiä ja yleistyksiä, mutta taitaa tuolta joukosta pieni totuuden siemenkin löytyä. Vastapainona uraputken stressille, elämä Japanissa yleensä on tehty erittäin helpoksi ja tylsän työelämän vastapainoksi on tarjolla erilaisia virikkeitä ja kiinnostuksenkohteita laidasta laitaan.

6 vastausta to “Uraputki alkaa koulussa”

  1. Lea 15.02.2011 klo 19:18 #

    Apua ja onneksi en ole syntynyt japanilaiseksi, en olisi koskaan päässyt korkeatasoisempaan kouluun,saatikka saanut työpaikkaa.
    Eli, hyvä näin
    terkuin, Lea

    • Tatu 16.02.2011 klo 04:47 #

      Jepuli… no, ei asiat ihan noin tiukasti aina mene. Hehe!

      Leideillä on toki toinenkin varteenotettava vaihtoehto Japanissa. Se on varsin yleinen kotiäidin duuni. Suomalaisesta näkövinkkelistä semmoinen ratkaisu saattaa näyttää kummalliselta, mutta täällä se on arkipaivää.

      • Lea 16.02.2011 klo 13:07 #

        No joo…..mutku. Kotiäidin ”rooli” on ihanaa ja ihan kivaa ajallaan, enkä koskaan elämässäni ole katunut kotona lasten kanssa viettämääni aikaa,päin vastoin, olen siitä mahdollisuudesta ollut onnellinen. Siinä maassa en kuitenkaan, ilmeisesti sen ajan jälkeen päässyt työelämään. No. se siitä.
        Minä olen talvilomalla täällä kotona ja odottelen höyryautoa, putket ovat jäässä.
        Raikkain -22 terveisin
        Lea
        P.S kyllä sulla on hienoja sivuja ja kertouksia

  2. äiti 16.02.2011 klo 10:50 #

    Japanin tunnilla juuri eilen kerrottiin että kotirouva on oikeasti ammatti muiden joukossa ja siihen kuuluu lapsen arjen suunnittelu esim. oikeasta ruokavaliosta, harrastuksista jne. Kyllä sekin ihan työstä käy kun siihen oikein kunnolla paneutuu;-).
    Minä myös olisin jäänyt kyllä ”alaoksalle” kyyköttämään tai sitten olisin pudonnut puskaan!

Trackbacks/Pingbacks

  1. Hassuja hakutuloksia « - 31.10.2011

    […] alkaa uraputki Täällä koulussa, Suomessa ehkä […]

  2. Valmistujaistunnelmia | Tatu @ nihon - 14.04.2013

    […] Sitä varten opiskelijat käyvät läpi työhaastattelujen rumbaa, jo ennen valmistumistaan. Siitä kirjoitin hieman aikaisemmin. Kaikki siis ajoittuu tuohon fiskaalivuoden […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: