Pylväitä ja pulloja

29 Sep

Viimeinen artikkeli Saksasta. Niputan tähän samaan kaksi eri paikkaa, Heidelbergin ja Kölnin. Seuraava ”Eurooppa-artikkeli” käsittelee sitten Alankomaita.

Heidelberg sijaitsee vähän matkaa Frankfurtista ja Darmstadista etelään. Siellä on varsin pittoreski vanha kaupunki, raunioitunut linnoitus ja Saksan vanhin yliopisto. Kaupungin läpi virtaa Neckar-joki. Suurin osa vieraista tulee mestoille päärautatieaseman kautta, joka sijaitsee kaupungin länsiosassa. Vanhaan kaupunkiin pääsee juna-asemalta kätevimmin käyttämällä ratikkaa. Heidelberg säästyi lähes kokonaan liittoutuneiden pommituksilta sotien aikana, joten se on säilyttänyt Saksalaisessa mittakaavassa ainutlaatuisen paljon alkuperäisiä vanhoja rakennuksia.

Heidelberg

Vanhan kaupungin keskustaa hallitsee Heiliggeistkirche. Sitä alettiin väsäämään 1400-luvun alkupuolella, mutta kaikenkaikkiaan rakentelu kesti jopa 150 vuotta. Kirkossa pidettiin Saksan tärkeintä renesanssin kirjallisuuden kokoelmaa, Bibliotheca Palatinaa, koska kirkko tarjosi hyvän valaistuksen lukemista varten. Kolmekymmenvuotisen sodan aikana kirjat nyysittiin ja kiikutettiin lahjaksi paaville Roomaan. Kokoelmasta vain murto osa on palautettu takaisin Heidelbergiin. Kirkko on ollut niin protestanttien kuin katolistenkin käytössä, joskus jopa samaan aikaan jaettuna tilana.

kirkko on talo
sisällä

Päänähtävyys Heidelbergissa lienee linna. Vaikka se on suurimmaksi osaksi raunioina on se kuitenkin yksi tärkeimmistä renesanssin rakennuksista Alppien pohjoispuolella. Linnaa on väsätty ja laajennettu useita kertoja rakentamisen alunperin alkaessa 1200-luvun alkupuolella. Linna otti hittiä usean kerran erinäisten sotien aikana, mutta lopullinen niitti tuli 1700-luvulla tapahtuneen tulipalon muodossa. Siitä lähtien linna on ollut käytännössä rauniomaisessa tilassa. Myöhemmin korjatuissa asuinkelpoisissa rakennukset toimivat nykyään museoina ja näyttelytiloina. Turistien kannalta pääpointti lienee kuitenkin mainio näkymä vanhaan kaupunkiin ja joelle.
linna
linnalta kaupunkiin
ikkunoita
vaakuna

Sisällä on isohko viinitynnyri.
tynnyri

Ja peremmällä vielä isompi. Sisällöstä saisi kivat kännit kylälliselle juhlijoita.
iso tynnyri

Henk.koht. ammatin kannalta kiinnostavampi kohde on linnan tiloissa toimiva apteekkimuseo. Eri huoneisiin on koottu tyypillisiä apteekkinäkymiä ja rekvisiittaa eri aikakausilta ja paikkakunnilta. Huomioi krokotiili roikkumassa katosta.
apoteekki
kamaa
kroko

Entisajan labrojen välineistö oli herttaista. Selkeesti sydämen muotoisilla työkaluilla tulee paljon parempia tuloksia.
love labra

Linnan ympäristössä on paljon oletettavasti hieman varakkaiden sukujen taloja. Ei käy kiistäminen ettei sijainti olisi varsin viehättävä hyvine näköaloineen jokilaakson rinteiltä. Huvilat tyyliltään näyttävät sopivan linnan kylkeen kuin sormi nenänreikään.
hima

Toisena kohteena oli siis Köln, joka puolestaan on Frankfurtista jo jonkin matkaa kohti Hollantia. Kölnistä ehkä ensimmäisenä tulee mieleen hajusteet, mutta koska hajuja ei (toistaiseksi) voi jakaa blogin kautta, keskitytään visuaalisiin ärsykkeisiin. Kaupungin kuuluisin turistikohde on sen katedraali, Kölner Dom. Itse asiassa se on koko Saksan eniten vierailtu maamerkki. Kölner Dom ei ole mikään paras esimerkki saksalaisesta tehokkuudesta. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1248 ja kirkko valmistui lopulta vuonna 1880. Sen kaksoistornit ovat 157 metriä korkeat, ja oli valmistuttuaan neljän vuoden ajan korkein rakennus maailmassa. Entisajan pilvenpiirtäjä siis.
Köln

Superlatiivit eivät lopu siihen. Kirkko on yksi maailman suurimmista ja kiitos massiivisten kaksoistornien omaa kaikista suurimman julkisivun.
ovi

Kirkko on vaikuttava ulkoa, mutta sisusta on komia kanssa. Holvi on yksi korkeimmista. Alla olevasta kuvasta voit nähdä miten urutkin on asennettu korkealle, lähes katonrajaan. Varo ettet nyrjäytä niskaasi tai törmää kanssaihmisiin kun kuikuilet korkeaa kattoa. Kölner Dom on ansaitusti UNESCOn maailmanperintölistalla. Kirkko säästyi myös liittoutuneiden pommeilta, muiden rakennusten ollessa vähemmän onnekkaita. Luultavasti kirkko säilytettiin, koska se toimi mainiona navigointimerkkinä pommituslentäjille.
katto
ikkuna on värikäs
jesse hengailee

Pällistely on raskasta puuhaa ja siin tulee vikkelästi nälkä. Olikin siis aika kiskoa naamaan ”pieni” makkara.
maggaraaaaa

Alla värikkäiden talojen takana on Groß Sankt Martin. Korkeutta vaatimattomat 75 metriä. Tuo mesta oli suljettu, joten sisään ei ollut asiaa ihmettelemään.
värikkäitä tönöi

Lähettyvillä on Hohenzollern silta. Se on Rein-joen ylittävä rautatiesilta, jota pitkin pääsee myös jalankulkijat jolkottelemaan. Siltaan on vuodesta 2008 lähtien kiinnitetty rakkauslukkoja. Niitä onkin kertynyt jo melkoinen määrä, suurin osa lienee turistien jättämiä. Saksan rautatiet uhkasi jokin aikaa sitten poistaa kaikki lukot, mutta perui suunnitelmat kansalaisten vastustuksen vuoksi.
lukkoi ihan simona

Kölnistä olikin sitten aika hypätä nopiaan junaan ja pyyhkästä Amsterdamiin. Mutta siitä sitten seuraavassa reissuartikkelissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: