Itsukushima (tunnetaan myös nimellä Miyajima)

4 Jun

käytävä

Kuten vähän aikaisemmin ohimennen viittasin, tein lyhyen kolmipäiväisen reissun Hiroshimaan. Kaupunki sijaitsee länsi-Japanissa ja varmasti nimen kuullessa useimmille tulee mieleen kytkökset atomipommituksiin. Tuo tragedia on toki esillä vielä nykypäivän Hiroshimassakin, mutta alueella on paljon muitakin kiinnostavia nähtävyyksiä. Lähes heti lentokentältä bussilla saapumisen jälkeen hypättiin ratikan kyytiin ja otettiin suunta kohti Itsukushimaa. Hiroshima on harvoja japanilaisia kaupunkeja joissa on kattava ratikkaverkosto. Itsukushiman suuntaan pääsee myös JR:n junillakin, mutta ratikka on yhdistettynä 48h passiin halvempi, joskin hitaampi vaihtoehto.

lapio

Itsukushima on saari, jonne kulkee muutama lauttayhteys. Saari tunnetaan yleisesti lempinimellä ”Miyajima”, mikä tarkoittaa ”Pyhäkkösaarta”. Siellä sijaitseva kaupunki oli myös nimeltään Miyajima, kunnes se yhdistettiin vuonna 2005 läheiseen Hatsukaichin kaupunkiin, ja täten ’virallisesti’ ei ollut enää olemassa.

Ensiksi lautalla saapuessa vastaan tulee saaren ainoa semi-urbaani kaupunkimiljöö. Kadut ovat täynnä erilaisia kauppoja, ravintoloita ja teehuoneita. Paikallinen käsityöerikoisuus on puinen lasta riisin kauhomiseen, 杓子 shakushi. Pääkauppakadun varrelta voi löytää yli 5 metrisen riisilastan, josta on kuva yllä. Suosittuja paikallisia herkkuja ovat mm. momijimanju, joka on vaahteran muotoinen täytetty leivonnainen, sekä peuran jätöksiä simuloivat suklaapallerot.

Peurat kuuluvat kiinteästi Shinto-mytologiaan, joten niiden annetaan vapaasti jolkotella ympäri saarta. Kuten alla olevasta kuvasta voi havaita, ne eivät ole moksiskaan ihmisistä ja nappaavat helposti suuhunsa kaikenmoista, niin syötävää ja vähemmän syötävää kamaa. Samaan ilmiöön voi törmätä myös peuroistaan vielä kuuluisammassa Narassa.

peura

Itsukushimalla sijaitsee samaa nimeä kantava pyhäkkö. Se kuuluu UNESCOn maailmanperintölistaan. Kerron pyhäköstä tarkemmin artikkelin loppupuolella.

pyhäkkö

Jotkut ehkä ihmettelevät, miksi artikkelin avauskuvana ei ole sitä kuuluisaa Itsukushiman porttia, joka nakottaa vuorovedestä riippuen veden tai mudan ympäröimänä. Syy siihen on että mokoma oli rempassa ja täten rumien remppatelineiden paketoima. No, sen siitä saa kun ei selvitä taustoja ennen reissuun lähtöä. Onneksi saari tarjoaa muutakin nähtävää kuin ”kelluva” torii.

portti?

Itsukushiman pyhäkön viereisellä nyppylällä on Senjo-kaku niminen temppeli. Nimi tarkoittaa ’tuhannen maton pavilijonkia’, mikä kertoo jotain rakennuksen koosta. Sen alla kulkee käytävä, jota pitkin pääsee temppelin toiselle puolelle.

alla

Rakennuttajana oli muinainen Japanin mahtimies, Toyotomi Hideyoshi 1500-luvulla. Kun Toyotomi kuoli, temppelin rakennustyöt jätettiin kesken ja se on ollut siinä tilassa tähän päivään asti. Tämän takia rakennuksen sisällä ei ole juuri muuta kuin paaaaaljon tyhjää lattiapinta-alaa.

tyhjää... ja poika
lepi

Temppelirakennuksen vieressä tönöttää varsin hyvän näköinen pagoda.

torni

Seuraavana oli vuorossa reippailu saaren huipulle. Korkein kohta on Misen-vuori 530 metrissä. Onneksi huipulle ei tarvitse jolkotella koko matkaa itse, jos ei halua. Ylös vie kaksiosainen köysirata, jonka pääteasemalta on vain puolen tunnin patikointi kukkulan päälle. Koska tuolloin oli Japanin lomakausi huipussaan, oli myös ruuhkat sen mukaisia. Köysiradalle joutui jonottamaan noin puolitoista tuntia. Kannattaa huomioida että viimeinen aikataulun mukainen kärry alas on jo klo 17:30 iltapäivällä.

köysirata
maisema

Maisemat ovat ihan jees.

Vuorella on useita vanhoja temppeleitä. Alla olevan tulen sanotaan olleen liekeissä jo vuosisatoja… uskokoon ken tahtoo. On kuulemma jonkinmoinen ”rakkauden liekki”.

tuli
patsas

Patsaita siellä täällä.

pikkuputta

Ja paikoitellen ahtaita polkuja.

onkalo

Alas palatessa oli vuorossa saaren päänähtävyys.

sisään

Itsukushiman pyhäkön huomiotaherättävin ominaisuus on sen tölppien päällä olevat rakennukset. Syy siihen on että aikoinaan koko saari oli pyhää aluetta, jonne ei tavallisella kansalla ollut asiaa. Tämän takia lahden poukamaan rakennettiin laiturien päälle pyhäkkö, jotta pyhiinvaeltajat voisivat tulla palvomaan jumalia. Tavallinen kansa siis saapui veneillä ja tulivat pyhäkölle vedessä nakottavan toriin tolppien välistä. Saaren pyhyyden takia siellä ei juuri suoritettu puiden kaatamista, joten sen metsät ovat säilyneet kutakuinkin luonnontilaisena jo ammoisista ajoista asti. Lisäksi suojellakseen saaren ’puhtautta’, vielä nykyäänkin siellä ei sallita synnyttämistä ja kuolemaa, joten synnytykset mentiin suorittamaan mantereelle ja tiensä päähän tulleet vanhukset ja sairaat siirrettiin myös pois. Saarella ei myöskään ole haudattu ketään.

show me the money

Pyhäkkö on ollu mestoilla jo 600-luvulta asti, joskin nykyiset rakennukset ovat tietenkin uudempia, joskin nekin jo noin 500 vuotta vanhoja.

pappi
ukot

Jos haluaa kokea ja ottaa valokuvia pyhäköstä ilman ihmismassoja, suosittelen menemään sinne juuri ennen sulkemisaikaa (17:30) tai jopa hieman sen jälkeen. Tällöin oranssien tolppien kehystämät käytävät ovat huomattavasti tyhjemmät kuin keskipäivällä turistiryhmien tungeksiessa siellä. Sain harvinaisen tilaisuuden näppäillä otoksia lähes tyhjästä pyhäköstä, vaikka olin liikkellä keskellä lomakautta… joskus onni potkii tännekkinpäin.

lyhty ja torni
mo money

Laskuveden aikaan torii-portille voi kävellä merenpohjaa pitkin. Vuoroveden aikataulu on kirjoitettu Itsukushiman pyhäkön sisäänkäynnin viereen. Portin vieressä oli meren mömmöjen peittämä kyltti. Varmaan varoitti että tuosta eteenpäin on vähän syvempää, joten ei kannata tallustella pidemmälle edes saappailla.

kyltti

Iltasella pyhäkkö on valaistu ja lahden rannoilla olevissa kivilyhdytkin on sytytetty. Erittäin mukava maisema. Yleensä suurimmat turistiryhmät ovat tuohon aikaan jo poistuneet ja tunnelma on huomattavasti rauhallisempi.

pyhäkkö
kolme apinaa

Myös peurat relaa.

shika

Kauppa-alue myös hiljenee ja silloin on helpompi tarkastella paremmin Edo-ajalta olevien katujen tunnelmaa. Betonisia rakennuksia ei juuri näy ja tiukkojen säädösten ansiosta Itsukushimalla voi vielä aistia vanhan Japanin näkymiä.

penkki

Seuraavassa artikkelissa jatketaan itse Hiroshiman kaupungissa.

4 vastausta to “Itsukushima (tunnetaan myös nimellä Miyajima)”

  1. äiti 04.06.2012 klo 16:11 #

    Ihan sanattomaksi menee katsellessa noita upeita kuvia!!! Varmasti hieno paikka.

  2. Kiskomies 04.06.2012 klo 16:25 #

    Tiedät(te)kös, miksi Hiroshimassa on säilynyt kattava raitiovanuverkosto? No tietysti siksi, että kaupunki sijaitsee jokisuistossa, jonka maaperä on sen verran höttöistä ja pehmeää, että tunnelirakentaminen on törkeän kallista. Pitäisi käytännössä paaluttaa maan alle kiinteä ”tunnelisilta”. Siksi ei metroa, mutta ratikka.

    Ja niin, eiköhän tuo vuosisatoja palanut tuli ole jonkun uneliaan kipinävahdin nukahdettua sammunut useaan kertaan, ja sitten vaivihkaa heitetty hyvää tulta päälle ja sytytetty 80 jenin Colt-sytkärillä…🙂

    Ainiin: makee mesta. Ja makeita kuvia kuten aina.

    • Tatu 05.06.2012 klo 02:24 #

      Ahaa! Enpä ajatellut suistomaan efektiä… no, en itse asiassa ihmetellyt ratikoiden käyttöäkään. Tuumasin vaan että ehkä täällä vaan jengi tykkää ratikoista ja tilaa on kuitenkin muita isoja kaupunkeja enemmän, koska mesta meni aikoinaan pitkälti sileäksi.

      Jep, varmasti Taika-Jimiä on käytetty muutaman kerran tulen starttaamiseen uudelleen.

Trackbacks/Pingbacks

  1. Kioton keisarillisen palatsin puisto | Tatu @ nihon - 16.01.2015

    […] on lampi, jonka saarella on pieni sivupyhäkkö, joka kuuluu Hiroshiman liepeillä olevan kuuluisan Itsukushiman pyhäkön […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: