Italia: Venetsia osa 2, Murano ja Burano

21 Nov

aamugondoli

Jatkoa edelliseen artikkeliin…

Yllä erittäin tyypillinen Venetsialainen näkymä, Gondoli ja kanaali. Olen tuossa veneen kyydissä, mutta en sentään gondolissa. Skippasin sen ajelun kokonaan tolkuttoman hinnan takia. Vain puolen tunnin köröttelystä voi joutua pulittamaan jopa 100 euroa. Toki hintaa voi jakaa jos matkaajia on useita, mutta silti gondoliajelut ovat ainakin erään listan mukaan Euroopan matkailun surkeimpia aktiviteetteja hinta/laatu -suhteeltaan. Gondolin sijaan valinta osui moottoroituun vesitaksiin. Tarkoituksena oli muutenkin matkata vähän kauemmaksi, johon gondolit ei oikeen sovellu.

ruuhkaa rialtolla

Ruuhkaa Rialton sillalla. Taksikuski oli melkoisen taitava puikkelehtiessaan muiden veneiden välissä. Venematkasta on myös videota olemassa, mutta se tuskin kiinnostaa blogin lukijoita kovinkaan paljoa.

Rialton seinät ovat hieman töhryiset.

töhryt
muuri vedessä

Matkan varrella oli yllä näkyvä Isola di San Michele. Saarella on 1800-luvun alusta asti toiminut hautausmaa ja sieltä löytyykin useiden kuuluisien henkilöiden viimeinen leposija. Tuonne muurien ympäröimään kalmistoon ei tullut poikettua, vaan suuntana oli lähistöllä sijaitseva toinen saarirypäs nimeltään Murano, joka on kuuluisa lasista.

lasia

Siellä toimii useita lasitehtaita ja ne ovat suosittuja turistikohteita. Toki väkimassat on tehtaille mainio bisnesmahdollisuus, joten ne mielellään tarjoaa ilmaisia tutustumisesityksiä lasiesineiden valmistamiseen.

lasipappa
kukkia ja seinää
lasikukkia

Lasiteokset näkyy myös katukuvassa, joka itsessäänkin on jo melko värikäs.

Mutta vielä värikkäämpiä näkymiä voi katsella toisella saarella Venetsian laguunissa nimeltään Buranolla. Sinne matkattiin vesibussilla, jota odotellessa näppäsin kuvan lokista.

lokki

Tsädää! Melko oranssihtava. Kaiken kaikkiaan mesta on kuin iso leegopalikkakaupunki.

oranssi
legoland

Värit saattaa näyttää sattumanvaraisilta, mutta niissä on itse asiassa säädetty systeemi. Jos talon omistaja haluaa maalata seinänsä, tulee hänen anoa hallinnolta lupa josta sitten ohjeistetaan että mitä värejä ko. tontille saa käyttää.

Alla olevassa kuvassa vasta jälkikäteen huomasin, että papparainen tuijotti tekemisiäni. Creepy!

ukko
keltanen

Alkoi olla nälkä, joten ei kun pastaa sekä pitsaa naamaan… ja vähän salaattia.

salaatti
pasta
pitsa
rivitalot

Mikäköhän noilla italialaisilla on vikana, kun ne ei osaa rakentaa noita tornejaan suoraan. Joka toinen on enemmän tai vähemmän vinossa, ellei ole jo kaatunut. Buranon kirkon kellotornikin on vinkurallaan. Se on itse asiassa vielä enemmän vinossa kuin Pisan kuuluisa tönö.

kalteva torni
pyykit
kissa
värikästä

Burano on myös tunnettu pitsinvalmistuksesta. Turisteille myytävä pitsi ei tosin enää ole perinteisin menetelmin tehtyä vaan teollisesti tuotettua. Käsintehty aito Buranon pitsi on sen verran tyyristä, että se on tavallisen tallaajan budjetin ulottumattomissa.

heijastus

Oli siellä yksi suorakin torni.

pyörötorni

Paluumatka koukattiin Lidon kautta. Hiekkavalli joka erottaa laguunin merestä. Tosin kuin sisemmillä saarilla, Lidolla voi ajaa autolla. Sille onkin tarvetta, koska pituutta saarella on jopa 11 kilometriä. Alla tuntemattoman sotilaan muistomerkki.

lidolla
monsterilaiva

Seuraavana päivänä piti jättää Venetsia taakse ja puksutella junalla Italian reissun viimeiseen kohteeseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: