Kakunodaten samuraikorttelit

31 May

ikkuna

Noniin… nyt on hieman enemmän aikaa istahtaa koneen ääreen ja naputella pitkästä aikaa hieman pidempi artikkeli. Luvassa myös aikamoinen pläjäys kuvia, kuten on ollut tyylinä.

Kakunodate on pienehkö kaupunki Akitan prefektuurin itäisissä osissa. Se on kuuluisa historiallisesta keskustastaan, jossa on lukuisia roikkuvaoksaisia kirsikkapuita. Vanha kaupunki on jaettu samurai- ja kauppiaskortteleihin. Varsinkin samuraialueet ovat säilyneet lähes muuttumattomina 1600-luvulta lähtien poislukien uusia päällystettyjä teitä. Kakunodatessa voikin ihailla Japanin parhaiten säilynyttä samurai-arkkitehtuuria.

Vanhat talot ja kirsikankukat tekee paikasta yhden suosituimmista hanami-kohteista pohjois-Japanissa. Olimme tosin liikkeellä aikaisemmin keväällä, jolloin lunta oli vielä maassa ja puiden oksat paljaina.

katu

Reitti juna-asemalta vanhaan kaupunkiin kulkee tyypillisen maalaiskaupungin läpi, jossa ei juuri ole ihmeteltävää. Jaloitteluun kuluu aikaa vain parikymmentä minuuttia.

portti

Useimmissa samurai-taloissa ei ole sisäänpääsymaksua, mutta tuolloin itse rakennuksiin ei voi astua sisään. Sen sijaan säiden salliessa liukuovet ovat auki ja huoneita voi tarkastella suoraan ulkoa. Toki talvisaikaan monet talot ovat suljettuna suojatakseen lumelta ja viimalta. Yllä on Kawarada-suvun tontin portti.

Alla on keskiluokkaisen Iwahashi-suvun talon sisätiloja. Sisällä ollut papparainen selosti pitkät tovit talon historiasta ja myös Kakunodaten erityispiirteistä. Pääkadut siellä rakennettiin jo aikoinaan epätyypillisen leveiksi, joten niitä ei nyt nykyaikanakaan tarvinnut autojen takia leventää. Täten tontit taloineen säilyivät sellaisenaan. Toki myös Kakunodaten syrjäinen sijainti ja pieni koko edesauttoi sitä ettei jenkkien palopommikoneet olleet siitä kiinnostuneita.

sisällä
tulisija

Yllä tyypillinen vanhojen talojen elementti. Tatamilattian yhdestä kohdasta voi ottaa neliön muotoisen palan pois ja alta paljastuu maapohja. Siihen voi sytyttää pienen tulisijan esim. teen keittämistä varten. Varsinaiset keittiöt olivat kokonaan maapohjaisia ja varsin arkisen näköisiä. Niitä voitte tarkastella minun aikaisemmissa vanhaa arkkitehtuuria käsittelevissä artikkeleissa.

Alla on korkealuokkaisemman Ishiguro-samuraisuvun suurempi kartano. Kyseiseen paikkaan on sisäänpääsymaksu, mutta etuna on myös että rakennuksessa voi kävellä sisällä ja tarjolla on myös lyhyt opastekierros pariin huoneeseen. Aivan kaikkialle ei pääse kurkkailemaan, koska suvun jälkeläisiä vielä asuu tontin rakennuksissa. Japanissa on kovin tyypillistä että perinteisten sukujen kiinteistöt ovat vielä ko. suvun omistuksessa ja heidän hoidon alaisena, sen sijaan että olisivat valtion tai kuntien vastuulla.

olkikatto
liukuovet
heijastus

Mielenkiintoisesti liukuovien yllä olevat kaiverrukset piirsivät varjokuvioita viereiselle sienälle.

Esille oli vielä nukkefestivaalin keisarillista perhettä esittävia vanhoja nukkeja.

nuket
savunpoisto

Perinteisissä japanilaisissa taloissa ei juuri ollut erillistä savupiippua. Tulisijojen savu vain nousi kohti kattoa ja lopulta ulos erityisten savuaukkojen kautta. Kyseinen aukko on yllä olevassa kuvassa lasitettu jälkikäteen talven aikaisen eristyksen takia. Lisäksi säännöllinen katon ”savustaminen” oli oleellinen osa talon kunnossapitoa. Savu esti tuholaisten pesiytymisen olkikattoon ja ylärakenteet eivät alkaneet rappeutumaan ennen aikojaan. Vielä nykyäänkin vanhoja taloja savustetaan nuotioiden avulla ulkoilmamuseoissa.

pannu

Perinteiset talot ovat rakennettu yleensä keveistä ja kovin tulenaroista materiaaleista. Yhden poikkeuksen muodostaa vauraiden sukujen varastorakennukset, japaniksi ’kura’. Normaaleissa taloissa säilytystilaa ei juuri ollut, joten erillinen rakennus oli tarpeen erinäisten kausittaisten festivaalien tarpeiston, sukukalleuksien tai muun arvokkaamman tavaran säilytykseen, jotka eivät olleet jatkuvasti esillä tai käytössä. Koska näitä tavaroita pidettiin arvossa oli niiden varastokin erityisen tukeva ja paloturvallinen, mistä saattoi seurata että pahan tulipalon jälkeen korttelissa oli vain ’kurat’ jäljellä. Ajan myötä kurasta tuli statussymboli ja suvut näyttivät arvovaltaansa rakentamalla useampia ja isompia varastorakennuksia.

Alla näette tyypillisen oviaukon kuraan. Isojen raskaiden ovien reunojen porrastuksella pyrittiin estämään tulen pääsyä rakennuksen sisään. Samanlainen porrastus on myös kuran pienissä ikkunoissa, joista voit nähdä esimerkin tämän artikkelin alussa.

varasto

Ishiguro-suvun kuran sisällä oli samuraiesineistöä ja jostain syystä myös paljon anatomisia piirustuksia. Ehkä suvun päämies harrasti lääketiedettä.

samurai
miekka

Alla tsuba-kokoelma erilaisilla kuvioinneilla.

tsuba
anatomiaa
varasto ulkoa

Yllä eräs toinen varastorakennus ulkoa kuvattuna.

Alla keskiluokkaisen Matsumoto-suvun talo. Siinä näette tyypillisen ulkolaudoituksen, millä suojattiin lumikinoksia vastaan. Kevään tullen ja lumien sulaessa pois laudat otetaan syrjään ja itse rakennus on nähtävissä.

matsumoto

Alla on kuva Kakunodaten erikoisuudesta, Nama-morokoshista. ’Nama’ tarkoittaa raakaa, ja ’morokoshi’ on puolestaan Azuki-pavusta valmistettu makea herkku. Nama-morokoshi on siis paistamaton morokoshi, joka syödään sellaisenaan. On muuten erittäin hyvää… mieto maku ja yllätyksettömästi todella makea. Niitä on saatavilla erilaisilla täytteillä ja vivahteilla.

Namamorokoshi

Alla Kakunodaten jokirantaa. Tuolloin kirsikkapuut olivat paljaita, mutta puhkeavat kukkaan yleensä noin Golden Weekin aikoihin. Tuolloin Kakunodate on todella ruuhkainen kun jopa miljoona turistia tulee hanamia viettämään. Kirsikkapuiden suuri määrä johtuu siitä että Edo-kaudella samuraisuvut kiikuttivat puita aina Kiotosta asti ja koittivat nokittaa toisiaan kasvattamalla aina hienompia puita. Jotenkin saa sellaisen kuvan että Edo-ajan samurait olivat aika turhamaisia… lienee totta. Haha!

jokiranta

Samuraikortteleiden lisäksi Kakunodatessa on siis myös kauppiaskortteli. Vaikka tällä alueella on enemmän myös moderneja rakennuksia, on siellä myös paljon vanhoja ja mielenkiintoisia kohteita.

Yksi niistä on vauraan Nishinomiya-suvun kiinteistöt. Yhdessä rakennuksista on nykyään ravintola, joten se soveltui mitä mainiommin levähdyspaikaksi ja energian tankkaamiseen. Ruoka oli erikoinen sekoitus japanilaisia sapuskoja ja länsimaisia murkinoita. Mutta… yhdistelmä oli kuitenkin kokonaisuudessaan maukas.

ravinteli
keitto
setti
kana

Toinen mielenkiintoinen kohde on Ando Jozon misokauppa. Kaupan yhteydessä on Meiji-ajalta peräisin oleva varastorakennus, jonka sisällä on vaihtuva vanhojen tavaroiden näyttely. Koska kyseessä on kauppa, niin sisäänpääsy on toki ilmainen. Siellä on myös ilmaisia maistiaisia ja teetarjoilu.

Andon misokauppa myy misoa ja soija-kastiketta, jotka tehdään vieläkin samalla yli 150 vuotta vanhalla menetelmällä.

miso
seinät
nuolet
nukkei

Pikainen visiitti läheiselle vanhalle pyhäkölle ja sitten olikin aika palata junalla takaisin Akitan kaupunkiin.

kylttei
Super Komachi

Kakunodateen pääsee kätevimmin Akita-shinkansenilla. Yllä olevassa kuvassa uusi Super Komachi -juna kirkkaanpunaisessa kuosissaan. Tuo E6-sarjan juna muistuttaa ulkoa Tohoku-shinkansen linjalla operoivia E5-sarjan junia. Punaisesta väristä ja pitkästä ”nenästä” tulee mieleen Akitan ”maskotti” Namahage. Hieno vempele, vaikka en tosin tykännyt sen oranssinkeltaisesta sisustuksesta.😛

2 vastausta to “Kakunodaten samuraikorttelit”

  1. Nimetön 01.06.2013 klo 01:06 #

    Mielenkiintoinen artikkeli ja hienoja valokuvia. Täytyypä pitää Kakunodate mielessä kun suunnittelen tulevaa Japanin matkaani.

    • Tatu 01.06.2013 klo 03:34 #

      Kiitos.
      Kakunodate on parhaimmillaan varmaankin hanamin ja ruskan aikoihin. Hanamin aikaan tosin kannattaa varautua ruuhkiin niin kaupungissa, kuin junissakin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: