Japanin kulttuurihistoriaa tiivistetysti, osa 2

6 Mar

Nara (710 – 794)

710 – Pääkaupunki Naraan: ensimmäinen ”pysyvä” pääkaupunki Japanissa.
712 – Kojiki, 720 – Nihongi (Kiinaksi kirjoitetut historiikit)
728 – Todaiji rakennetaan: alkeellinen koulusysteemi leviää paikallisten sivutemppelien myötä.
740 – Ensimmäinen kapina buddhalaisuuden poliittista valtaa vastaan.
757 – Aristokraattien sisäisiä ristiriitoja.
761 – 770 – Dokyon tapaus: terveydeltään heikko keisarinna vallassa, jota buddhalainen munkki oli avustamassa. Niiden välille syntyy tiivis suhde, joka oli  mahdollisesti myös laadultaan romanttinen. Lisää valtaa siirtyy aristokraateilta munkeille. Keisarinnan läheinen munkki nostaa itsensä pääministerin virkaan, minkä seurauksena munkki karkoitetaan pois hovista voimakkaiden sukujen toimesta ja asetetaan säädös että keisarina voi olla vain miehiä. Naisten koettiin olevan liian alttiita karismaattisten ”huijareiden” vaikutuksille. (Historia tosin osoittaa että miehet olivat ihan yhtä helposti tai jopa helpommin johdateltavissa.)
784 – Pääkaupungin epäonnistunut siirto pois Narasta.

Buddhalaisuus muodostuu Japanin yläluokan uskonnoksi tavallisen kansan palvoessa vielä perinteisiä, ja usein hyvin paikallisia, Shinto jumalia. Buddhalaisuudessa ei ole Shinton saastuneisuususkomusta joten keisarin palatsi ja pääkaupunki pystyivät jäämään samaan paikkaan pitkäksi aikaa, ja nimenomaan Naran alueelle. Vaikutteiden maahantuonti Kiinasta jatkuu edelleen ja valtaluokat omaksuvat kiinalaisen Kanji-merkistön japanin kielen kirjoittamiseen. Onkin huomioitavaa että tätä ennen ei Japanissa ollut kirjallisuutta, mikä on tehnyt Nara kautta edeltävien ajanjaksojen tutkimuksesta hyvin haasteellista. Nara kaudella buddhalaisten temppelien poliittinen ja taloudellinen vaikutusvalta kasvaa suuresti, minkä seurauksena aristokratia päättää kauden lopulla siirtää pääkaupungin parin epäonnistuneen yrityksen jälkeen pois buddhalaisuuden valtakeskuksesta, Narasta.

Kulttuuri
Nara-kaudella kirjoitetaan kiinaksi Japanin historiikit, Kojiki ja Nihongi. Ne käsittävät Japanin luomismyyttiä ja legendaarisia historiallisia tapahtumia sekä useita runoja. Legendan mukaan alkukaaoksesta syntyy jumaluuksia, joista Izanagi ja Izanami muodostavat keihäällä saaria alkumereen, mistä seuraa Japanin saarien synty. Tämän jälkeen Izanami jumalatar synnyttää muita Shintouskonnon jumalia.

Jumalat Amaterasu (aurinko), Tsukuyomi (kuu) ja Susanoo (myrsky) syntyvät Izanagin peseytyessä. Susanoo on Izumon alueen tärkein jumala ja ottaa jopa paikallisen prinsessan vaimokseen. Jimmu Tenno, Japanin 1. keisari, saa Amaterasulta tehtävän saarien hallitsemiseen. Historiikkien mukaan Yamatotakeru (prinssi ja myöhemmin 12. Keisari), ns. Yamaton urho, suoritti monia urotöitä ja mm. taisteli Izumotakerun (Izumon urhon) kanssa. Hän sai Yamaton prinsessalta käyttöönsä Kusanagi nimisen legendaarisen miekan, joka on yksi kolmesta keisarillisen vallan regalioista. (Väitetään että miekka upposi laivan mukana merellä, mutta löydettiin rannalta Shintolaisten pappien toimesta. Miekka pidetään tarkoin salassa ja sen saa nähdä vain korkea-arvoisimmat Shinto papit ja oletettavasti keisari, joten miekan olemassaolo on varsin kiistelty seikka. Viimeksi se oli esille keisari Akihiton noustessa valtaan vuonna 1989, mutta silloinkin kääreiden sisään piilotettuna.)

Kiinalla oli kauden puolivälissä suuri vaikutus Japanin runouteen. Vuonna 751 koottiin Kaifuso, kiinalaisen Kanshi-runouden kokoelma. Myöhemmin japanilainen runous nousi suosioon ja Man’yõshu kirjoitettiin vuonna 759, joka on ensimmäinen ja laajin runoantologia (noin 4500 runoa, joista 200 nagauta /muut waka tyyppiä). Nagautan tavurakenne on 5/[7/5]/7/7, jossa hakasulkujen riviparit voi toistua useita kertoja. Uta-wakan tavurakenne on puolestaan 5/7/5/7/7. Runoille on tyypillistä että loppusointua ei ole ja käytetään runsaasti homonymiaa (sama ääntämys, eri merkitys). Ajan runouteen vaikuttaneita henkilöitä olivat mm. Kakinomoto no Hitomaro (Azuka-kauden runoilija, keisari Tenmun aikoihin), Yamabe no Akahito 724-736, Õtomo no Tabito 665-731, Yamanoue no Okura 660-733, Õtomo no Yakamochi 716-785.

2 vastausta to “Japanin kulttuurihistoriaa tiivistetysti, osa 2”

Trackbacks/Pingbacks

  1. Wikilinkki | Tatu @ nihon - 21.09.2014

    […] artikkeleihin: Osa 1 Osa 2 Osa 3 Osa 4 Osa 5 Osa 6 Osa 7 Osa […]

  2. Japanilaiset puutarhat: historia | Tatu @ nihon - 22.12.2014

    […] viihteellisessä mielessä, vaan tavisten viherpalstat olivat tuottamista varten. Kofun, Asuka ja Nara -kausien aikana ensimmäisiä puutarhamuotoja olivat yksinkertaiset pienillä valkoisilla kivillä […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: