Japanin uskonnoista: Shinto

30 Mar

Shintoa on vaikea sanoa uskonnoksi siinä mielessä kuin esimerkiksi buddhalaisuutta, hindulaisuutta tai kristinuskoa. Se on enemmän lähinnä kokoelma paikallisia legendoja, mystiikkaa, perinteitä ja käyttäytymismalleja. Shinton jumaluuksia (Kami) voisi kuvailla lähinnä hengiksi, maagisiksi olennoiksi tai elottomien ja elollistenkin asioiden olemukseksi. Kamit ovat eettisesti neutraaleja. Eivät ole olemassa ihmisiä varten eivätkä ihmiset ole olemassa niitä varten (kannattaa tosin olla hyvissä väleissä kamien kanssa). Eri urbaaniustasoilla omat kaminsa. Kaikki elää, myös elottomat asiat, kuten asunnon tavarat, kivet, tuuli… Vuoret, koskemattomat metsät ja muu ”syvä” luonto on perinteisesti kamien aluetta, joten ihmisillä tulisi olla hyvä syy sinne menemiseen ja vierailijoiden tulee käyttäytyä erityisen kunnioittavasti.

Shinto on saanut paljon viittauksia ja vaikutuksia taolaisuudesta ja Shinto onkin tietyllä tavalla yleisen itä-Aasialaisen uskonnollisuuden Japanilainen muoto. Uskomukset ovat vahvasti läsnä tässä maailmassa toispuoleisen sijaan (kamit elää keskuudessamme).

Shintoperinteessä on useita elämää ja käyttäytymistä ohjaavia periaatteita. ”Imi” on ns. asetettu kielto, joka voi olla nykyymmärryksen mukaan perusteeton. ”Kagare” on saastuneisuus, jota aiheuttaa mm. sairaudet, kuolema, synnytys. Tämä saastuneisuus liittyy erityisesti siihen alueeseen tai tilaan jossa saastuttava tapahtuma on ollut ja ihmisille ei ole hyväksi oleskella siellä, kunnes saastuneisuus on puhdistettu. Tähän liittyy keisarillisten valtapaikkojen siirtäminen aina edellisen keisarin kuoltua ennen Nara aikaa, jolloin buddhalaisuus nousi hovin valtauskonnoksi. ” Hare” on puhtaus ja valoisuus, eli henkisesti optimaalinen paikka tai olotila. ”Ke” on etäisyys tästä puhtaudesta.

Shintolaisia pyhäkköjä kutsutaan termillä ”Jinja”. Koska shinton jumaluudet ja perinteet ovat hyvin moninaisia, myös pyhäkköjä on hyvin monenlaisia. Shintolaisuuden pääpyhäköt ovat Isessä ja Susanossa perustuen Kojikissa ja Nihongissa esitetty Japanin alkumyyttiin. Muuten kaikki pyhäköt melko itsenäisiä ja omaavat eri perinteitä. Lähestyminen pyhäkköön lähes yhtä tärkeä, ellei jopa tärkeämpi kuin itse palvontatapahtuma. Kuljettaessa kohti pyhäkön ydintä siirrytään vähitellen kohti puhtaampaa tilaa (kulku portilta, käsien huuhtominen yms). Shintolaisuuteen kuuluu mitä moninaisimpia festivaaleja (matsuri). Ne ovat usein paikallisen kamin juhla ja samalla jopa kamin kävelyretki pyhäkön ulkopuolella kannettavan mikoshin avulla.

Koska shinto nähdään enemmänkin elämäntapana ja perinteenä, kuin tiukkarajaisena uskontona, se voi myös omaksua elementtejä muista uskomuksista. Tätä kuvaa termi ”Honji-suijaku”, eli shinton ja buddhalaisuuden yhteys, minkä ajatuksen mukaan buddhalaisuuden hahmot voivat myös olla shinton kameja. Lisäksi japanilaiset harvemmin mieltävät itseään puhtaasti shintolaisiksi tai buddhalaisiksi (jos ylipäätään tunnustautuvat uskonnollisiksi), vaan useimmiten harrastavat sekä shitolaisia että buddhalaisia perinteitä ja rituaaleja.

8 vastausta to “Japanin uskonnoista: Shinto”

  1. Hirame-no-me 30.03.2014 klo 16:36 #

    Mielenkiintoinen artikkeli! Näin minäkin olen sen ymmärtänyt, ettei buddhalaisuus ja shintolaisuus ole oikeastaan erotettavissa toisistaan Japanissa. Molemmat on. Shintolaisin menoin mennään naimisiin, mutta hautaan siunataan buddhalaisin rituaalein. Muun muassa.

    • Tatu 30.03.2014 klo 22:39 #

      Näinhän se menee. Naimisiinmenossa Shintolaisuuden rinnalle ovat tulleen länsimaiset kristilliset häät pappeineen kaikkineen, vaikka pariskunta ei kristinuskoa harrasta tai edes siitä juuri mitään tiedä.

  2. Maria 30.03.2014 klo 18:37 #

    Näitä juttuja on kyllä ollut tosi mielenkiintoista lueskelle, itseäni kiinnostaa juuri Japanin kulttuuri ja historia tosi paljon. Kiitos näistä, jään odottamaan uusia postauksia innolla🙂

    • Tatu 30.03.2014 klo 22:40 #

      Buddhalaisuudesta tulee pari artikkelia tämän jälkeen. Kiva että kirjoittelut kiinnostaa.

Trackbacks/Pingbacks

  1. Heian pyhäkkö sakura-kauden alussa | Tatu @ nihon - 20.07.2014

    […] varten. Tapahtuman jälkeen palatsin annetiin jäädä paikalleen ja se muutettiin Shinto-pyhäköksi. Historiansa aikana pyhäkkö on ehtinyt palamaan kerran tuhkaksi vuonna 1976 ja […]

  2. Wikilinkki | Tatu @ nihon - 21.09.2014

    […] artikkeleihin: Osa 1 Osa 2 Osa 3 Osa 4 Osa 5 Osa 6 Osa 7 Osa 8 Japanin uskonnoista: osa 1, osa 2, osa […]

  3. Japanin asuntomarkkinat | Tatu @ nihon - 29.10.2014

    […] ovat opettaneet ihmisille asuntojen pysymättömyydestä. Tämän lisäksi asiaan vaikuttaa shintolaiset puhtauskäsitykset, minkä seurauksena uudisrakentaminen on hengellisesti suotavampaa. Tietenkään nykyajan kuluttaja […]

  4. Hatsumoude, eli vuoden ensimmäinen visiitti pyhäkölle | Tatu @ nihon - 28.02.2015

    […] Shimogamon pyhäkkö on vanhan metsän keskellä, nimeltään Tadasu no mori, eli ”selvityksen metsä”… tai toisin sanoen ”metsä jossa salat tulee julki”. Se on noin 12 hehtaarin laajuinen ja suojeltu historiallinen kohde. Se on nykypäivän Kioton ainoa aarniometsä, jonka sanotaan säilyneen koskemattomana aikojen alusta asti. Käytännössä se on vaurioitunut muutaman kerran Kiotossa tapahtuneiden tulipalojen yhteydessä, mutta metsän on annettu kasvaa takaisen luonnollisella tavalla. Itse metsään ei ole istutettu ylimääräisiä puita eikä sen kasvustoa leikata. Metsän lähes täydellinen luonnonvaraisuus tekee siitä shintolaisuudelle erittäin pyhän paikan, koska koskematon luonto on jumalien aluetta. […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: