Seuraavana päivänä tehtiin visiitti Inuyamaan, jossa olen jo aikaisemmin käynyt. Nagoyan tönön sijaan Inuyaman linna onkin siis alkuperäinen ja sisältää Japanin toisiksi vanhimman jäljellä olevan päätornin. Nykyisen linnoituksen rakentamisen aloitti Oda Nobunagan setä, Oda Nobuyasu, vuonna 1537 ja päätorni valmistui lopulta vuonna 1620.
Aikaisempaan kertaan verrattuna kirsikankukka-aika ei ollut vielä alkanut eikä Inuyamassa ollut festivaalia. Siksi paikalla ei ollut juurikaan populaa. Ei veneitä joella, ei ihmisiä grillaamassa ja juopottelemassa, vain sininen joki ja sininen taivas.
Aloitimme linnan kupeessa olevasta Haritsuna pyhäköltä, eli suomeksi käännettynä neulaköysi pyhäköltä. Alueella on mukavasti punaisia portteja sekä lyhtyjä. Tarjoutui lukuisia makoisia kuvausmahdollisuuksia erityisesti kun tällä kertaa olimme melkein ainoat ihmiset paikan päällä. Vaikka muita ei ollutkaan, käyttäydyimme toki tarvittavalla kunnioituksella ja kanssamatkaajanikin suorittivat ohjeistuksen jälkeen pyhäkön vedellä puhdistautumisen oikeaoppisesti.
Linnan kupeesta on miellyttävät näkymät Kiso-joelle. Kuulemma joki muistuttaa Euroopassa virtaavaa Rein-jokea ja täten sitä kutsutaan Japanin Reiniksi. Ilmeisesti paikalliset vertaavat asioita mielellään eurooppalaisiin kuuluisiin paikkoihin. Löytyyhän Japanista omat Alpitkin.
Linnan kupeessa oli vielä luumupuut kukassa.
Alla kuva jossa näkyy linnan alkuperäistä puurakennetta betonikattojen sijaan. Tornit ovat aikamoisia muinaisen insinöörityön taidonnäytteitä. Suurimmaksi osaksi rakenteissa ei ole käytetty ollenkaan esim. rautanauloja, vaan parrut on kiinnitetty toisiinsa erimuotoisilla liitoksilla ja puutapeilla.
Linnan alueella kukki jo yksi varhaisen kukinnan riippuvaoksainen kirsikkapuu.
Päivä oli varsin lämmin ja siihen tietenkin auttaa piristävä mallasjuoma. Jos joki muistuttaa Reiniä, niin kaipa sitten kallio, jolla linna kököttää, muistuttaa Loreleylta?? Näin ainakin paikallinen pienpanimo tuumii. No, olkoon aasinsilta kuinka heikko tahansa, olut maistui kyllä mainiolta.
Yksi vastaus to “Inuyama toistamiseen”