Kävelyä Biwa-Kioto kanaalin varrella

11 Nov

Kävin lyhykäisellä kävelyreissulla läheisen vanhan kanaalin (tai kanavan) varrella. Se rakennettiin Meiji-kaudella Japanin suurimman järven, Biwan, ja Kioton välille kompensoimaan heikentyvää tuotantoa Kiotossa Meiji-restauraation myötä, jolloin pääkaupunki siirrettiin virallisesti Tokioon (de facto pääkaupunki oli jo Edossa/Tokiossa Edo-kaudella, mutta keisarillinen pääkaupunki sijaitsi vielä Kiotossa). Keisari Meiji itse lahjoitti jopa kolmanneksen rakentamiseen käytettävistä varoista omasta kukkarostaan. Kanaali kuljetti vettä, rahtia ja jopa matkustajia sekä sen virtauksen avulla Japanin ensimmäinen vuonna 1891 valmistunut vesivoimala tuotti sähköä. Tätä sähköä puolestaan käytettiin Japanin ensimmäisten ratikoiden voimanlähteenä. Nykyään kanaalin toimeenkuvaan ei sähkön tuottaminen enää kuulu, vaan sitä käytetään lähinnä vesilähteenä tulipalojen varalle ja peltojen keinokasteluun. Yllä olevassa kuvassa tunnelin suulla on aika mitäänsanomaton silta, mutta se on itse asiassa Japanin ensimmäinen teräsbetoninen silta. Melkoisesti ”Japanin ensimmäisiä” liittyy tähän kanaaliin, mikä ei ole ihme koska Meiji-kausi oli nopean modernisoitumisen aikaa Japanissa.



Suuri osa kanaalista kulkee tunneleissa vuoren alla. Päätepiste on Nanzen-ji temppelin lähellä, missä vanhat akveduktit jakavat ja kuljettavat vettä eteenpäin. Kioton päässä olevan yläjuoksun padon ja kanaalin päätepisteen välillä on 36 metrin korkeusero, minkä takia kanaalia pitkin kulkeneet veneet asetettiin kiskoitetulle liuskalle ja laskettiin/nostettiin varovasti. Systeemi oli toiminnassa vuoteen 1948 asti. Nykyään kiskoliuska on suosittu kirsikankukintojensa takia.


Kanaalin varrella on pieni Yogoji (永興寺) niminen temppeli, eli ”ikuisen kiinnostuksen temppeli”. Kyseessä on aika paikallinen ja ei mitenkään kuuluisa temppeli, joten en tiedä hirveästi sen historiasta. Kamakura-kaudelta asti paikka on ollut eräänlainen munkkien vetäytymislaitos. Itse temppeli perustettiin vasta vuonna 1919.



Alueella on pieni kivipuutarha ja ovela kivilohikäärme. Valitettavasti tuolloin alkoi satamaan todella rankasti, joten kanaalin varren tutkiminen eteenpäin piti jättää tulevaan kertaan.

Uusi yritys hieman paremmassa säässä.



Varrelta virran löytyi toinenkin temppeli nimeltään Honkokuji (本圀寺), eli ”alkuperämaan temppeli”. Se on vuonna 1253 perustettu Nichiren-buddhalaisuuden temppeli.



Mutta matka jatkuu…

Sopii… en ajatellut edes aloittaa.

Matkan varrella tuli vastaa kiva pariskunta. Tosin saattaa hyvinkin olla ettei tuossa pienemmässä enää henki pihise. Päivän knoppitieto #21939: Useat hämähäkkilajit harrastavat seksuaalista kannibalismia (terve vaan hakukoneet😉 ), eli naarashämähäkki surmaa ja syö uroksen parittelun jälkeen. Hämähäkkien keskuudessa jannut on siis paljon tytsyjä pienempiä. Ehkä tuostakin uljaasta prinssistä tuli vain hätävara-bentoboksi.



Kanaalin varrella on myös laaja metsäalue, joka kätkee sisäänsä keisari Tenjin mausoleumin ja hänen muistolleen perustetun shintopyhäkön. Tenji oli Japanin 38. keisari ja hallitsi vuosina 661-672. Kuten aikaisemmin kirjoitin historiaan käsittelevässä artikkelissa, Tenji oli jo ennen keisariksi tulemistaan tärkeässä roolissa rajoittamassa voimakkaan Soga-klaanin valtaa. Tenji juonitteli parin muun hovin jäsenen, Nakatomi no Kamatarin ja Soga no Kurayamadan, kanssa Soga-klaanin päähaaran johtajan pojan salamurhan. Hieman tämän jälkeen Soga-klaanin johtaja teki itsemurhan. Tämän jälkeen Tenji meni naimisiin Soga no Kurayamadan tyttären kanssa saaden suuren osan jäljelle jääneestä Sogan suvusta puolelleen. Nakatomi no Kamatari puolestaan sai juuri ennen kuolemaansa keisarilta sukunimen Fujiwara ja oli täten kyseisen mahtisuvun perustaja. Kamatarin kanssa Tenji aloitti myös laajat Taika-uudistukset, joilla oli pitkät vaikutukset Japanin valtarakenteisiin.

Muita Tenjin merkittäviä tapahtumia tai saavutuksia ovat muun muassa Japanin ensimmäisen lakikirjan koostaminen. Sen sisältö ei ole tiedossa, mutta se ilmeisesti toimi pohjana myöhemmille laajemmille lakikirjoille. Lisäksi Tenji oli tunnettu runouden tukijana ja myös runoilijana. Hänen runojaan sisällytettiin Manyoshu-antologiaan ja yksi hänen runoistaan valittiin Fujiwara no Teikan toimesta ensimmäiseksi Hyakunin Isshu -runolistauksessa, mitä käytetään mm. perinteisessä Karuta-korttipelissä.

Itse mausoleumi on aika karu. Lähinnä vain hiekka-alue jonne on järjestetty kiviä ja portteja. Mutta ainakin metsikkö on viihtyisä ja viileä kuumana syyspäivänä.


Sitten olikin aika sanoa heipat Tenjinille ja palata kotiin.

Paluumatkan varrelta löytyi jännästi järjestettyjä kasveja jonkun etupihalta.

2 vastausta to “Kävelyä Biwa-Kioto kanaalin varrella”

  1. S 12.11.2014 klo 03:48 #

    Hienon näköinen paikka! Ja ehdottoman mukava kuvapläjäys piristämään pimeää iltaa.

    • Tatu 12.11.2014 klo 08:45 #

      Mukava kuulla että piristi. Reitti on tosiaankin kiva. Kävin hölkkäämässäkin siellä kerran, ja menen useamminkin, jos vain löydän vapaata aikaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: