Työhaastattelu Japanissa

25 Hel

Hain taannon työpaikkaa eräästä nimeltä mainitsemattomasta kansainvälisesti lääkeyhtiöstä Japanissa. Kyseessä oli haku firman tutkimus ja tuotekehittelyosastolle. Todetaan heti aluksi että en silloin saanut kyseistä paikkaa, mutta pääsin ns. viimeiselle kierrokselle asti, joten ajattelin kirjoittaa lyhyen selostuksen kokemuksistani. Kyseessä on siis vain esimerkki yhden firman rekrytointiprosessista ja vain tietynlaiseen työtehtävään, joten sitä ei voine yleistää kaikenkattavasti Japanilaisiin työpaikkoihin. Tästä huolimatta juttu saattanee olla mielenkiintoinen Japanista työtä hakeville.

Kierros 1
Aivan ensimmäisenä firmasta pyydettiin lähettämään sähköpostilla Curriculum Vitae (CV), saatekirje (Cover Letter) ja koska kyseessä oli tutkimuspesti mukaan laitettiin myös julkaisuluettelo. He nimenomaan pyysivät englanninkielisen CV:n, luultavasti koska työpaikka olisi käsittänyt kansainvälisiä projekteja. Voi hyvinkin olla että muut työhaut alkavat perinteisen japanilaisen CV:n (rirekisho) lähettämisellä. Sain odotella uutisia jopa kuukauden papereiden lähettämisestä, minkä jälkeen sain kutsun seuraavalle kierrokselle.

Kierros 2
Ensimmäinen haastattelukierros tehtiin netin välityksellä Skypessä. Webkamera ja mikrofoni olivat vaatimuksena haastattelua varten. Tenttaajina toimivat yksi henkilöstöryhmän työntekijä ja henkilöstöryhmän päällikkö. Haastattelu tehtiin japaniksi ja se kesti noin tunnin ajan. Ainoastaan lopussa haastattelijat halusivat kysyä kaksi englanninkielistä kysymystä varmaankin varmistaakseen riittävän ”lontoonkielen” tason. Jutustelun aiheet olivat työpaikkahaastattelulle tyypillisiä: ”miksi haet ko. paikkaa?”, ”mitkä ovat omat tavoitteet?”, ”mitä vahvuuksia sinulla on?”, ja aina klassinen ”missä näet itsesi 5 ja 10 vuoden kuluttua?” ja niin edespäin. Tämän jälkeen kului vain pari viikkoa kunnes tuli kutsu seuraavalle kierrokselle.

Kierros 3
Tällä kertaa vuorossa oli eräänlainen netissä suoritettava soveltuvuustesti. Tämä testi tehtiin englanniksi. Se koostui kahdesta osasta, joissa molemmissa oli aikaraja. Ensimmäisessä osassa ratkaistiin matemaattisia ja loogisia pulmia. Näitä pulmia oli käytännössä niin monta että niitä kaikkia ei voi onnistuneesti suorittaa. Halutessaan tehtävän voi skipata ja siirtyä seuraavaan. Tavoitteena varmaankin oli saada mahdollisimman monta tehtävää oikein tietyssä ajassa (tai ehkä mitata vastattujen tehtävien oikeellisuutta, mene ja tiedä). Alla ulkomuistista esimerkkitehtävä.

Lapsi lähtee kotoaan kohti koulua kävellen 4 km/h. Käveltyään 30 minuuttia hän huomaa unohtaneensa eväät kotiin ja lähtee juoksemaan takaisin vauhdilla 7 km/h. 5 minuuttia tästä kotiin jäänyt äiti huomaa saman asian ja lähtee toimittamaan eväitä pyörällä kulkien 10 km/h. Kuinka kaukana kotoa äiti ja poika tapaavat?

Toinen osa puolestaan oli eräänlainen persoonallisuustesti. Siinä kysyttiin monia asioita… muistaakseni jotain 50 monivalintakysymystä. Käytännössä ”sama” kysymys toistui useamman kerran hieman eri sanamuodoilla tai synonyymeillä, millä varmasti varmistettiin että vastaus pysyy samana (ja rajataan pois jakomielitautiset?). Aiheina oli laidasta laitaan stressinsietokykyä, johtajuutta, luonteenlaatua yms.

Tästäkin pääsin, ihme ja kumma, eteenpäin!

Kierros 4
Neljäs ja viimeine kierros oli jälleen haastattelu japaniksi noin 2 kuukauden päästä testistä. Tällä kertaa se tapahtui ihan face-to-face Japanissa. Haastattelupaikkana oli firman pääkonttori ja haastatteluita oli itse asiassa kaksi kappaletta. Ensimmäisellä kerralla haastattelijana olivat tutkimuskeskuksen pomo ja kyseisen työryhmän pomo. Toisella kerralla oli koko firman tutkimusjaoston apulaisjohtaja sekä rekrytointiyksikön pomo. Yhteensä haastatteluissa meni väliaikoineen reilu 2 tuntia. Toki kun oltiin nyt Japanissa protokolla noudatti yleistä kaavaa käyntikortteineen kumarteluineen ja asianmukaisine pukeutumisineen. Kysymykset olivat osaksi samoja kuin nettihaastattelussa, mutta mukana oli myös paljon tarkentavia kysymyksia tutkimusalasta ja lähitulevaisuuden suunnitelmista. Jutustelun lomassa käytiin myös läpi käytännön asioita alustavasti, jos he tulisivat valitsemaan minut.

Kokonaisuudessaan reissu Japaniin oli erittäin lyhyt. Saapuminen perille, yö hotellissa, haastattelupäivä, yö hotellissa, ja lento takaisin Suomeen. Sinällään ei haittaa etten paikkaa tuolloin saanut, koska firma maksoi kaikki matkakulut ruokailuja lukuunottamatta. Eli siis minun ei tarvinnut maksaa lentolippuja, hotellia, eikä edes bussikyytiä lentokentältä kaupunkiin. Kokonaisuudessaan prosessi oli pitkä ja ajoittain stressaava, mutta varmasti opettava kokemus.

Advertisements

Yksi vastaus to “Työhaastattelu Japanissa”

  1. Tatu 25.02.2017 klo 22:01 #

    Sattumalta Sininen Aurinko kirjoitti juuri vinkkejä työnhakuun Japanissa: https://sininenaurinko.wordpress.com/2017/02/25/tyonhaku-japanissa/

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: