Japanilainen koti

4 Maa

Aikaisemmassa artikkelissa käsiteltiin japanilaista tatamihuonetta. Tässä jutussa puolestaan käydään läpi japanilaisen kodin pääpiirteitä, jotka voivat erota jonkin verran tyypillisestä suomalaisesta kodista. Esittelemme lähinnä ns. modernia japanilaista kotia perinteisten, lähinnä tatamihuoneista koostuvien, kotien sijaan. Nykyään useimmat kodit Japanissa ovat tätä modernia tyyppiä, joskin saattavat sisältää yksittäisen tatamihuoneen. Vanhepia perinteisiä kiinteistöjä voitte vilkaista aikaisemmista artikkeleista esim. täältä, täältä, täältä ja täältä. Jos lukijoissa ilmenee kiinnostusta tai minulla aikaa riittää, saatan tehdä tarkemman artikkelin vanhempien talojen ja kotien arkkitehtuurisista elementeistä. Mutta, pohjustetaan modernin kodin asioita ensin ja sitten käydään läpi huoneiden erityispiirteitä.

Stereotypia on että japanilaiset kodit olisivat pieniä. Se kyllä pitkälti pätee, mutta lähinnä suuremmissa kaupungeissa. Käytännössä ihan samanlaisia postimerkin kokoisia luukkuja on myös suolaiseen hintaan Helsingissä. Yleisesti japanilaiset omakotitalot kyllä voittaa tontin pienuudessa suhteessa rakennuksen kokoon. Asumiseen kaavoitetut alueet pyritään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti (lue ahneesti) uudisrakentamiseen, joten alue jaetaan mahdollisimman pieniksi tonteiksi. Asuntojen huonerakenne ilmoitetaan numerokirjan-combolla esim. 2DK, 3LDK tai 2K. Numero viittaa ”normaalien” huoneiden lukumäärään. K tarkoittaa keittiötä, DK tarkoittaa keittö-ruokailutilaa ja LDK tarkoittaa suurempaa olohuoneen ja keittiön yhdistelmää. Asunnon pinta-ala osoitetaan yleensä tatamimattoina (vaikka kyseessä olisi asunto ilman varsinaisia tatameja) ja joskus harvemmin neliömetreinä.

Kuriositeettina monta asuntoa sisältävät rakennukset jaotellaan kahdella eri termillä. Apaato (アパート) tarkoittaa pienempiä kerrostaloja, joissa ei ole erillistä sisäänkäyntiä ja eteistä ennen kotiovea. Nämä ovat yleisiä vuokra-asuntoja. Mansion (マンション) puolestaan tarkoittaa suurempaa kerrostaloa jossa on lukittu sisäänkäynti porraskäytävään. Ne ovat yleensä korkealaatuisempia ja ’apaatoa’ useammin omistusasuntoja.

Eteinen (Genkan)
Japanilaiseen kotiin astuessa huomaa heti eroavaisuuden suomalaiseen kotiin verrattuna. Eteinen on samalla tasolla ”ulkotilan” kanssa ja muu asunnosta on hieman tätä tasoa korkeammalla. Ulkokengät riisutaan genkanissa ja jätetään alemmalle tasolle tai sijoitetaan viereiseen kenkäkaappiin (getabako). Asunnossa liikutaan yleensä tossuissa tai harvemmin kuten Suomessa, sukkasiltaan. Usein pikaiset vieraat tavataan vain genkanissa ilman että he tulevat pidemmälle asuntoon. Genkania voi pitää eräänlaisena välitilana, ei olla ulkona, mutta ei olla vielä kunnolla asunnossa sisällä. Näkymä genkanista on erittäin tärkeä. Usein pyritään että eteisen ympäristö on siisti ja pelkistetty. Esillä voi olla muutamia koriste-esineitä. Siistin genkanin avulla voidaan antaa satunnaiselle vierailijalle asunnosta huoliteltu kuva vaikka todellisuudessa kämppä olisi tavaraa täynnä ja kuin pommin jäljiltä.

Alla esimerkki entisaikojen genkanista.

Keittiö (Daidokoro)
Japanilainen keittiö muistuttaa pääpiirteittäin hyvin paljon suomalaista. On jääkaappi-pakastin, liesi, vesipisteet ynnä muuta. Suuret suomalaisille tyypilliset uunit ovat harvinaisia. Niiden sijaan käytetään pieniä paahtouunia ja mikroja. Liesi on yleensä kaasukäyttöinen ja sen yhteydessä voi olla erittäin pieni kalojen grillaamiseen tarkoitettu uuni. Viimeaikoina myös induktioliedet ovat olleet suosittuja, kuten aikoinaan Osakan kämpässäni. Astianpesukoneet ovat erittäin harvinaisia! Suurempien laitteiden lisäksi keittiössä on usein esim. riisikeitin ja vedenkeitin.

Kylpyhuone ja vessa (Ofuro, otearai, toire)
Kylpyhuoneita on pääpiirteittäin kahta tyyppiä. Pienemmissä asunnoissa on hyvin yleinen ns. ’unit bath’, eli kylpyhuone ja vessa yhdessä. Jos vain mahdollista kylpy- ja WC-tilat pyritään pitämään erillisissä huoneissa. Kylpeminen on Japanissa erittäin yleistä. Siinä missä kylpyammeet ovat Suomessa jo melko harvinaisia asukkaiden suosiessa suihkuja, Japanissa jopa pienimmissäkin asunnoissa on kylpyamme (tosin se voi ola todella pieni). Kylpyammeessa ei peseydytä. Se on tarkoitettu rentoutumiseen. Ennen kylpyammeeseen menoa, kroppa pestään huolellisesti sen vieressä olevassa suihkupisteessä ja huuhdellaan saippuat pois. Tämän jälkeen astutaan lämpimään/kuumaan kylpyveteen ja levätään rauhassa. Yleisesti koko perhe käyttää samaa kylpyvettä, joten se pyritään pitämään mahdollisimman puhtaana. Japanilaisten asuntojen vesi on usein paikallisesti kaasulämmitteistä, joten kuumaa vettä voi joutua hetken aikaa odottelemaan. Kylpyvesi voidaan uusiokäyttää esim. pyykkien pesemiseen. Joissain vanhemmissa, ja todella pienissä, asunnoissa ei saata olla kylpyhuonetta lainkaan, jolloin asukas voi käydä paikallisessa kylpylässä (sento) peseytymässä.

Japanilaisista vessoista voisi oikeastaan kirjoittaa ihan kokonaisen erillisen artikkelin (ehkä joskus, siihen mennessä google on ystävänne). Mainitaan lyhyesti että kodissa yleensä WC on oma erillinen pieni huoneensa. WC-huoneelle on omat sisätossut, koska huoneella on likainen mielikuva. Hajamielisten vakiokömmähdys on käydä vessassa ja palata takaisin vessatossut jaloissa. 🙂 Pönttöjä on laidasta laitaan. On ultramoderneja ”robottivessoja”, joissa on monimutkasiet takapuolen ja etupuolen huuhtelumekanismit, lämmitetyt istuimet, automaattisesti avautuvat kannet, vessaääniä peittävät musiikkirasiat, vessahajuja poistavat röörit yms. yms. Sitten on myös tavallisia suomalaisille tutumpia vessoja, joissa tosin usein on hana vesitankin päällä, jolla voi pestä kädet heti vessan vetämisen jälkeen. Pesuvesi valuu vesitankkiin ja sitä käytetään edelleen pöntön huuhteluun. Vanhanmalliset kyykkyvessat (katso alla) ovat kadonneet japanilaisista kodeista lähes täydellisesti. Niitä tapaa vielä paljon yleisissä vessoissa ja esim. koulurakennuksissa.

Japanilainen huone / tatamihuone
Joissain moderneissa kodeissa on myös tatamihuone. Kirjoitin niistä erillisen artikkelin, jonka voit lukea täältä.

Lämmitys
Keskuslämmitys, kaukolämpö ja suomalaistyyppiset lämpöpatterit ovat superharvinaisuuksia (Hokkaidoa lukuunottamatta). Sen sijaan japanilaisissa kodeissa suositaan paikallista ja huonekohtaista lämmitystä. Kerosiini- tai sähkölämmittimet on käytössä ja niillä ei yleensä lämmitetä koko asuntoa vaan vain se huone jossa satutaan oleskelemaan. Lisäksi rakennukset ovat usein todella huonosti eristettyjä (ei edes kaksoislasitusta ikkunoissa ja pokat kylmiä metallikehikkoja), mistä seuraa että kämppä on muuten kylmä paitsi juuri lämmittimen läheisyydessä. Ilmalämpöpumput ja ilmastointilaitteet ovat myös erittäin yleinen lämpötilansäätelyratkaisu. Perinteinen lämmityslaite on matala lämmittävä pöytä (kotatsu). Se kuuluu olennaisena osana talviseen japanilaiseen kulttuuriin. Hokkaidossa olevat kodit muodostavat poikkeuksen japanilaiseen lämmitysperinteeseen. Siellä kunnollinen eristys, kaukolämpö, lattialämmitys jne. ovat lähinnä normi kuin poikkeus.

Nukkuminen
2013 tehdyn kyselyn mukaan noin 50% japanilaisista nukkuu futonilla, eli tarvittaessa esiin otettavalla patjalla. Usein futonit levitetään tatamihuoneeseen ennen nukkuma-aikaa ja sitten aamulla siivotaan pois niille tarkoitettuun kaappiin. Futon on lämmin nukkumapaikka, mutta valitettavasti se pätee vain peittojen alla. Huonosti eristetyt japanilaiset kodit voivat tulla hyvin kylmiksi yön aikana, jolloin nouseminen futonin sisältä aamulla voi tuntua ylitsepääsemättömältä koettelemukselta. 🙂

Kysymyksiä ja kommentteja japanilaisesta asumisesta voitte esittää alla kommenttiosuudessa.

Kirjoja japanilaisista taloista*

Mainokset

6 vastausta to “Japanilainen koti”

  1. Hirame-no-me 06.03.2017 klo 23:32 #

    Tämähän oli hauska! Olen itse asiassa miettinyt hyvin samanlaista artikkelia, mutta sinäpä ehdit ensin ja teit sen vielä niin selkeästi, että täytynee miettiä toisenlaista lähestymistapaa ;D

    • Tatu 06.03.2017 klo 23:34 #

      Hehe! Sinähän voisit tehdä puolestasi ultra-syväluotaavan perehdytyksen japanilaisiin vesiklosetteihin (niinkuin isäni tapaa sanoa).

      • Hirame-no-me 06.03.2017 klo 23:38 #

        ;D ;D Siinä tosiaan riittäisi kirjoittamista 😉 Vaikka olympialaisia varten taidettiin määritellä vessastandarditkin muistaakseni, ettei ulkkareilla menisi sormi suuhun…

        • Tatu 06.03.2017 klo 23:40 #

          Kyllä näin oli. Tuli ihan viralliset logot kaikille vessan toiminnoille. Karttamerkkejäkin he laittoivat uuteen uskoon ettei turistit luulisi onseneita raamenravintoloiksi.

  2. Tsubasa 21.03.2017 klo 21:38 #

    Apaato taitaa olla suomeksi ”luhtitalo”.

    • Tatu 21.03.2017 klo 21:44 #

      Ahaa! Uusi termi minulle. Aina oppii uutta. 🙂

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: