Japanin kouluista: peruskoulusta yliopistoon

19 Maa

Aikaisemmin kirjoitin kuinka hyvään työpaikkaan tähtäävä valmistautuminen saattaa Japanissa alkaa erittäin aikaisin koulu-uralla. Oman perheen tulevaisuutta ajatellessa tuli mieleen tutkia hieman Japan koulujärjestelmää, ja tuumin että voisin kirjoittaa siitä artikkelin samalla vaivalla. Eli tässä artikkelissa on tarkoituksena tarkastella koulutusta Japanissa yleisellä tasolla, kertoa hieman sen erityispiirteistä verrattuna Suomen kouluihin (tosin omat kokemukset ovat vuosien takaa, joten muutosta on tod.näk. tapahtunut) sekä kommentoida mediassa puheena olevia mahdollisia muutoksia Japanin koulutusjärjestelmään.

Oppivelvollisuus on Japanissa hyvin Suomen kaltainen, yhteensä yhdeksän vuotta lasten ollessa tuolloin iältään 6-15 vuotta. Suurin osa jatkaa vielä kolme vuotta kestävään lukioon. Lukuvuosi Japanissa alkaa huhtikuussa ja koulutaipaleensa aloittaa ne lapset jotka ovat täyttäneet 6 vuotta ennen 1. huhtikuuta. Toisin sanoen luokalla voi siis olla lapsia joiden syntymävuosi on eri. Peruskoulua voi edeltää esikoulu alkaen 3 ikävuodesta. Peruskouluun osallistumattomia lapsia on hyvin vähän (99,8% kouluikäisistä käy koulua).

Julkisiin peruskouluihin ja ylä-asteelle ei ole pääsykokeita eikä lukuvuosimaksuja. Myös oppikirjat ovat ilmaisia. Tämä tosin ei päde lukuisissa yksityisissä kouluissa. Julkisella puolella vanhempien kustannettavaksi tulevat koulupuvut (joista lisää jäljempänä), lisäopiskelumateriaalit (kynät, kumit, viivoittimet, penaalit jne.), kouluruokailun maksut ja mahdolliset luokkaretket. Myös Japanissa asuvat ulkomaalaiset lapset voivat halutessaan käydä koulua ilmaiseksi julkisissa kouluissa, mutta heitä ei sido japanilainen oppivelvollisuus.

Oppivelvollisuuden suoritettuaan on mahdollista jatkaa normaaliin lukioon tai vaihtoehtoisiin koulutussuuntiin. Perus-lukion lisäksi on tarjolla tiettyyn osa-alueeseen keskittyviä lukioita, esim. maatalous-, teollisuus- tai talouslukioita. Nämä ovat usein yksityisiä kouluja. Iltakoulun suorittaminen työn ohella on myös yksi, joskin harvinainen, vaihtoehto. Lisäksi lukion sijaan voi opiskella viisi vuotta kestävässä ammattikoulussa, joka on tavallaan suomalaisen amiksen ja ammattikorkean yhdistelmä. Tämä koulutus sopii aika hyvin Japaniin, koska siellä tällä hetkellä aikuiseksi tullaan 20 vuotiaina. Ylä-asteen jälkeen jopa 98,1% lapsista jatkaa johonkin toisen asteen koulutukseen.

Tästä eteenpäin on valittavana suuri määrä julkisia ja yksityisiä yliopistoja, korkeakouluja ja ammattikorkeakouluja. Niiden kesto riippuu ohjelmasta 2 vuoden ja 7 vuoden välillä. Vuonna 2013 50,8% toisen asteen koulutuksen suorittaneista jatkoivat yliopistoon tai muihin korkeamman asteen kouluihin.

Koulupuvut
Japanilaisissa peruskouluissa, ylä-asteilla ja lukioissa oppilaat pukeutuvat koulupukuihin. Perinteisimmät mallit pohjautuvat vanhoihin eurooppalaisiin armeijavaatetustyyleihin. Pojilla tämä tyyli koostuu mustista tai sinisistä housuista ja napitetusta takista, jossa on pystyt kaulukset. Ensimmäinen koulupuvut käyttöön ottanut opisto oli Keisarillinen yliopisto (nykyinen Tokion Yliopisto) vuonna 1886. Nykyään yliopistossa ei ole koulupukua, mutta tämä tyyli on vielä yleinen ylä-asteella ja lukioissa.

Tyttöjen silmiinpistävä merimiestyylinen koulupuku juontaa juurensa Kiotolaiseen St. Agnesin yliopistoon (nykyään Heian Jogakuin) vuodelta 1920. Tämäkin tyyli on siirtynyt yliopistoista ylä-asteelle ja lukioihin. Joissain kouluissa oppilaat käyttävät erivärisiä rusetteja merkitsemään luokkatasoa.

1980-luvulta alkaen uudentyyppiset koulupuvut alkoivat olemaan suosittuja. Ne koostuvat armeijatyylin sijaan jakkutakista, jonka inspiraationa oli olympiaurheilijoiden avajaisissa käyttämät puvut. Poikien ja tyttöjen puvut eroavat lähinnä alaosien suhteen. Housut pojilla ja hameet tytöillä. Myös villaliivit yläosana ovat nousseet viime aikoina suosioon.

Jotkut koulut nykyään houkuttelevat oppilaita tilaamalla kuuluisia suunnittelijoita koostamaan heidän koulupukukokonaisuuksia. Hieno koulupuku voi olla jopa koulun akateemista mainetta tärkeämpi valintakriteeri nuorille (turhan pinnallista mielestäni). Jotkut oppilaat ovat tuomaan yksilöllisyyttä mukaan koulupukuunsa. Toisaalta, kuinka yksilöllistä tai uniikkia on käyttää tyyliä, jota moni muukin kuitenkin käyttää. Heh! Esimerkiksi 90-luvulla pitkät löysät sukat ja naurettavat räppäreitä apinoivat ylisuuret housut olivat muodissa. Nykyinen tyyli näyttää suosivat puolestaan erittäin tiukkoja ja napakoita vaatteita.

Koulupukuun kuuluu yleensä mustat nahkakengät. Nämä kuitenkin vaihdetaan koulun eteisessä sisätossuihin. Sisäänkäynnissä onkin pitkät rivit henkilökohtaisia lokeroita kenkien vaihtamiseen (ja salaisten viestien lähettämiseen… hehe..).

Yliopistojen pääsykokeet
Toisin kuin Suomessa, jossa ylioppilaskirjoitukset ovat tärkeässä osassa, Japanissa haluttuun yliopistoon pääseminen riippuu lähes kokonaan pääsykokeesta. Tästä johtuen opiskelu lukiossa ja jopa aikaisemminkin tähtää yksinomaan vaativan pääsykokeen suorittamiseen menestyksellä. Suomessa pääsykokeet ovat usein räätälöity juuri sille tietylle tieteenalalle ja voivat täten vaihdella sisällöltään hyvinkin paljon. Sama pätee Japanin yksityisiin yliopistoihin pyrkijille. Sen sijaan julkisiin yliopistoihin, mm. Kioton ja Tokion Yliopistot, päästäkseen oppilaskandidaatin täytyy osallistua yliopistokohtaisen kokeen lisäksi keskitettyyn valtiolliseen kokeeseen, joka on kaikille sama. Tämä koe käsittää niin luonnontieteitä kuin humanistisiakin. Noin puoli miljoonaa oppilasta osallistuu keskitettyyn kokeeseen vuosittain ja läpi päässeet jatkavat sitten yliopistokohtaisiin kokeisiin. Koepainotus opiskelussa saa myös aikaan sen että itse opetus on vahvasti kallellaan faktojen muistamiseen. Yleisesti Japanilaisissa kouluissa ei harrasteta juuri soveltavaa ajattelua ja ongelmanratkontaa vaan päntätään päähän nippelitietoa toisen perään. Kokeet itsessään ovat monivalintakysymyksiä tai muita lyhyitä vastauksia vaativia. Pidemmistä esseevastauksista ei ole tietoakaan.

Johtuen pääsykokeen tärkeydestä, monet oppilaat osallistuvat preppauskursseille normaalin lukio-opintojen lisäksi. Tämä toki maksaa vaivan lisäksi aika paljon rahaa (vanhempien kukkarosta). Jos kuitenkin käy niin että oppilas ei pääsekkään haluamaansa yliopistoon, on hänellä vaihtoehtona opiskella ja treenata vielä lisää koetta varten ja yrittää ensi vuonna uudelleen. Näitä uudelleen yrittäjiä kutsutaan termillä ”ronin”, joka aikoinaan tarkoitti samuraita, jolla ei ole esimiestä. Yhden vuoden ”ronin:ia” kutsutaan termillä ”ichiro”, kahden vuoden termillä ”niro” jne.

Pääsykokeiden tärkeydellä on historialliset syyt. Toisen maailmansodan jälkeinen taloudellinen kasvu perustettiin ideologialle, jonka mukaan Japanin pitää kouluttautumalla ottaa länsimaat kiinni. Työllistymisessä alettiin painottaa aina enemmän ja enemmän akateemista osaamista. Siitä lähtien valmistuminen hyvämaineisesta yliopistosta takasi elinikäisen työpaikan suuresta firmasta ja automaattiset vanhemmuudesta riippuvaiset ylennykset. Tämä tulevaisuuden turva loppuelämäksi taas puolestaan riippui kokonaan tuosta yhdestä ainoasta pääsykokeesta.

Laskevat oppilasmäärät
Suurin osa lukijoista lienee perillä siitä että väestön määrä on laskussa Japanissa. Tästä johtuen myös oppilaiden määrä on selvässä laskussa erityisesti maaseudulla, josta nuoret muuttavat enimmissä määrin työn ja opiskelun perässä suurempiin kaupunkeihin. Peruskouluja ja lukioita suljetaan Japanissa noin 400-500 joka vuosi. Syy on selvä. Peruskouluoppilaita oli vuonna 1981 vielä melkein 12 miljoonaa, mutta vuonna 2011 heitä oli enää vain 6,77 miljoonaa. Erityisesti pienien koulujen määrä on laskussa oppilaiden kerääntyessä suurempiin yksiköihin. Osa suurkaupunkienkin kouluista ovat vaikeuksissa perheiden muuttaessa lähiöihin ja aiemmin täynnä olevat suuret koulut kärsivät ylikapasiteetista.

Laskeva väestö vaikuttaa myös yliopistoihin niin että niillä on viime aikoina ollut vaikeuksia täyttää kaikkia vapaita opiskelijapaikkoja. 18 vuotiaita oli 2,05 miljoonaa vuonna 1992, mutta vain 1,18 miljoonaa vuonna 2014. Täten on tullut aina vain helpommaksi päästä vähemmän suosittujen opistojen listoille. Tämä laskenut tietotaso on saanut päättäjät huolestumaan. Heidän ratkaisu? Lisää kokeita! (huoh) Koulutussäädöksiin on valmisteilla muutosta, joka tuo kaksi uutta koetta opiskelijoille. Ensimmäinen koe suoritettaisiin lukion puolivälin jälkeen ja tarkoituksena on mitata oppilaan yleistä akateemista taitoa ja motivoida heitä oppimaan. Suomalaisesta näkökulmasta tasokokeiden lisääminen ei ehkä ole paras menetelmä motivoimiseen, mutta ehkä se toimii Japanissa… Edistyksellinen pointti tässä testissä on että se tehtäisiin tietokoneella, mikä on aikamoinen harppaus paperilappusista pitäville byrokraateille (Japanissa faksi on vieläkin sähköpostia tärkeämpi viestintäväline monissa yhteyksissä).

Toinen uusi testi puolestaan olisi yliopistoon pyrkiville ja siihen voisi osallistua useita kertoja vuodessa, toisin kuin keskitettyyn pääsykokeeseen, joka on vain kerran vuodessa. Lukion uusi testi on suunnitelmissa aloittaa vuonna 2019 ja yliopistojen testi puolestaan vuonna 2020. Se että tuleeko nämä uudistukset korjaamaan Japanin koulutusjärjestelmän ongelmia jää nähtäväksi.

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: