Japanin eläkejärjestelmä

26 Maa

Ottakaa kahvia tahi muuta kofeiinipitoista, sillä nyt sukelletaan eläkkeiden ja säästämisen ”kiehtovaan” maailmaan. Asia on tärkeä, joten suosittelen perehtymään.

Eläkeasiat ovat kestosuosikkeja poliitikkojen puheissa ja myös kansan keskuudessa. Jotkut japaninmatkaajat saattavat jäädä tänne pidemmäksi aikaa, jopa loppuelämäksi, jolloin kannattaa olla edes jonkin verran perillä Japanin eläkkeistä ja niitä mahdollistavasta systeemistä. Huomasin että aiheesta on vain vähän kirjoituksia suomeksi (Eläketurvakeskuksen sivuilla on jonkin verran), joten päätin koostaa tähän artikkelin Japanin eläkejärjestelmästä. Tämä tulee olemaan osa elämän ehtoopuolen rahallista turvaamista käsittelevää artikkelien minisarjaa (osa 2, osa 3). Juttu sisältää tietoa systeemistä, omia pohdintoja ja arvauksia tulevasta suunnasta, vähän vertailua Suomen tilanteeseen ja erityisesti myöhemmissä artikkeleissa mahdollisia vaihtoehtoja normaalin eläkkeen lisäksi.

Lakisääteinen eläketurva koostuu Japanissa aika lailla Suomen tapaan kansaneläkejärjestelmästä ja palkansaajien työeläkejärjestelmästä. Tämän lisäksi valtiolla ja julkisen sektorin työntekijöillä sekä yksityiskoulujen opettajilla on omat korvaavat työeläkejärjestelmät, jotka vastaavat pääosin lakisääteistä työeläkejärjestelmää. Alla oleva Japanin eläkepalvelujen ”hieno” kaavio selventänee hieman asiaa. (miksi valtion virastojen papereissa on aina niin kaamea ulkoasu?)

Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat kaikki henkilöt, jotka eivät ole täysiaikaisessa palkka- tai virkasuhteessa, eli mm. yrittäjät, kalastajat, maanviljelijät, opiskelijat ja osa-aikatyötä tekevät. Toisen luokan muodostavat kokoaikatyössä olevat yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajat. Luokka kolme koostuu luokkiin yksi ja kaksi kuuluvien vakuutettujen elättämistä aviopuolisoista. Periaatteessa yksityisen sektorin työeläkejärjestelmään kuuluminen on pakollista kaikille palkansaajille, jotka työskentelevät yli 5 henkeä työllistävässä yrityksessä. Yrittäjät kuuluvat pakollisesti ainoastaan kansaneläkejärjestelmään. He voivat kuulua myös omaan, vapaaehtoiseen lisäeläkejärjestelmäänsä.

Perusvanhuseläkesysteemin lisäksi nostettavissa on erityistapauksissa mm. työkyvyttömyyseläke ennen eläkeikää tai kuolleen henkilön läheisten perhe-eläke (kuolleen lapsille sekä leskelle, jolla on huollettavanaan edunjättäjän lapsia ja tiettyjen ehtojen täyttyessä myös lapsettomalle leskelle).

Kuten aiemmin mainitsin, kaikkien asukkaiden (myös väliaikaisten) tulisi lain mukaan maksaa eläkemaksuja, joko kansaneläkettä tai työeläkettä, tai kuulua puolison eläkejärjestelmään. Käytännössä tätä pakkoa ei tällä hetkellä valvota tiukasti, ja osa japanilaisistakin luistaa eläkemaksuistaan. Tämä voi johtua ihan rahan puutteesta tai ymmärrettävästä epäuskosta järjestelmän toimivuuteen. Maksuista luistaminen saattaa tosin olla vaikeampaa tulevaisuudessa vähän aikaa sitten aloitetun My Number systeemin takia. Tällä hetkellä maksuja täytyy suorittaa vähintään 25 vuoden ajalta, jotta eläkettä saa nostaa eläkeiän koittaessa. [Lisäys 4.4.2017] Maksuaika on 8/2017 alkaen 10 vuotta. Vaihtoehtoisesti osan kertyneestä eläkkeestä voi nostaa kerralla palatessaan kotimaahansa (ulkomaalaisten kohdalla). Puheena on ollut että aikaraja laskettaisiin 10 vuoteen, mutta Japanin hallituksen aneeminen toiminta viime aikoina ja keskittyminen lähinnä naapureiden kanssa nahisteluun lykännee tätä muutosta vielä pitkään. [Lisäys 4.4.2017] …tai sitten ei. 😛

Onko systeemi kannattava ja toimiva? Se tullaan tietenkin vasta näkemään tulevaisuudessa, mutta merkit eivät näytä hyvältä. Jokin aikaa sitten Melbourne Mercer Global Pension Index julkisti vertailun useiden valtioiden eläkejärjestelmien paremmuudesta ja kestävyydestä. Kannattaa tutustua, raportti on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Japani sijoittui surkeasti sijalle 26 tutkituista 27 maasta! Vaikka Suomen järjestelmää aika ajoin parjataan, on se kestävyyden ja toimivuuden suhteen maailman huippuluokkaa (4. sija). Täytyy todeta että yhdenkään valtion eläkejärjestelmä yksinään ei riitä turvaamaan samaa elintasoa kuin työssä käydessä ja vertailussa painotetaan myös järjestelmien riittävyyttä, mihin vaikuttaa luonnollisesti eläkkeen suuruus. Eli, vaikka Suomessa valitetaan eläkkeen pienuutta niin voimme olla suhteellisen varmoja että saamme edes sen (joskin määrää saatetaan laskea edelleen tai lykätä myöhemmäksi). Japanissa tilanne on toinen. Johtuen työssäkäyvien kansanosan pienenemisestä, vanhusten osuuden kasvamisesta ja elinajanodotteen noususta, Japanin järjestelmä nykymuodossaan on kestämätön.

Mitä tästä seuraa? Joko eläkkeen määrä laskee olemattomiin, eläkemaksut nousee huomattavasti tai todennäköisimmin eläkeikää siirretään ja siirretään. Ongelma näkyy selkeästi alla olevissa kuvaajissa. Ylemmässä on yli 65-vuotiaiden osuus väkiluvusta. Alemmassa syntyvyyden kehitys (Japanin talousministeriö). Ongelma on toki myös Suomessa, mutta ei niin korostettuna (mm. suurempi maahanmuutto tasoittaa).


Jos tilanne vaikuttaa vaikealta tulevaisuudessa, niin se ei ole ruusuinen tälläkään hetkellä. Vanhusten talouksista 58% on tällä hetkellä taloudellisissa vaikeuksissa ja 55% ”vanhustalouksista” elää vain eläkkeen varassa. 2015 syntyvät lapset tulevat maksamaan melkein puolet tuloistaan tukeakseen eläkejärjestelmää, jota he eivät saa itse käyttöön. Nykyiset kolmekymppiset maksavat puolestaan reilu 13% ylimääräistä, kun taas nykyiset yli 85 vuotiaat saavat eläkeaikanaan enemmän korvauksia kuin aikoinaan maksoivat.

Pelottavaa…

Koska ei voida todennäköisesti luottaa eläkejärjestelmän mahdollistavan riittävän elintason tai eläköitymisen järjellisessä iässä, asiat täytynee ottaa osaltaan omiin käsiin. On toki muistettava että jos olet työskennellyt Suomessa, kertynyttä työeläkettä voi nostaa Japanissa asuessaan. Kansaneläkettä puolestaan ei saa tämän hetken lakien mukaan vakituisesti Japanissa asuvat. Työeläke tulee suomalaiselle tilille, joten se täytyy sitten siirtää Japaniin elämistä varten. Onneksi on olemassa normaalia tilisiirtoa edullisempia tapoja lähettää rahaa maiden välillä mm. TransferWise*.

Mainokset

8 vastausta to “Japanin eläkejärjestelmä”

Trackbacks/Pingbacks

  1. iDeCo (J401k) – veroedullinen ja paras turva eläkepäiville | Tatu @ nihon - 01.04.2017

    […] artikkeli esittelee iDeCo-systeemin perusteet ja miten siihen säästetään. Tämä on jatkoa eläkejärjestelmän aloittamassa minisarjassa. Vastuuvapautus: Kirjoitus ei ole virallista sijoitusneuvontaa, enkä ota vastuuta […]

  2. Eläkkeenmaksun vähimmäisaika vähennetty 10 vuoteen | Tatu @ nihon - 04.04.2017

    […] Hieman sen jälkeen kun ehdin kirjoittaa Japanin eläkejärjestelmästä saapui odotettu virallinen uutinen eläkemaksun vähimmäisajan laskemisesta 10 vuoteen. Alkaen […]

  3. NISA: joustavaa veroetua sijoittamiseen | Tatu @ nihon - 16.05.2017

    […] eläkkeitä ja säästämistä käsittelevään minisarjaan. Edelliset osat voitte lukea täältä ja täältä. Edellisessä artikkelissa esiteltiin veroetuja tarjoavaa eläkesäästösysteemiä, […]

  4. Säästäminen ja sijoittaminen Suomessa ja ulkosuomalaisuus | Tatu @ nihon - 01.06.2017

    […] varten säästämisestä kertovaan artikkelisarjaan. Aiemmat osat voitte lukea näistä linkeistä: Japanin eläkejärjestelmä, iDeco ja […]

  5. Tuloja blogilla (ja vähän hyväntekeväisyyttä) | Tatu @ nihon - 18.06.2017

    […] tulo on mukava yllätys. Kirjoitin taannoin pienen artikkelisarjan eläkesäästämisestämme (osa 1, osa 2, osa 3, osa 4), jonka viimeisimmässä osassa kerroin Suomessa käyttämistäni […]

  6. Pidempiaikainen NISA rahan säästämiseen | Tatu @ nihon - 03.07.2017

    […] Japanin eläkejärjestelmä, ja maksuajan vähennys – iDeco – NISA – Säästäminen […]

  7. Miksi säästämme rahaa ja miten sen sijoitamme | Tatu @ nihon - 09.08.2017

    […] säästää rahaa? Ensimmäistä kertaa mainitsin lyhyesti rahan säästämisen syistä Japanin eläkejärjestelmää käsittelevässä artikkelissa. Henkilökohtaisesti meillä ei ole kauheasti luottamusta nykyisenkaltaisten eläkejärjestelmien […]

  8. Tarkastelua tatamilta – Ihmisoikeuksia ja historiaa | Tatu @ nihon - 05.10.2017

    […] Finally, non-Japanese residents can draw pensions after 10 years of paying in https://www.japantimes.co.jp/community/2017/09/17/how-tos/finally-non-japanese-residents-can-draw-pensions-10-years-paying/#.WcN7vmcqf5b Erittäin tärkeä uudistus eläkemaksuihin käynnistyi. Olen aikaisemmin kirjoittanut aiheesta täällä ja täällä. […]

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: