Suomalais-Japanilainen vauva: kaksoiskansalaisuus, ilmoitus viranomaisille ja nimiasiat

28 Huh

Päätimme synnyttää esikoisemme Suomessa käytännöllisistä ja taloudellisista syistä. Toki koko prosessi olisi varmasti sujunut epäilemättä ihan mallikkaasti myös Japanissa, mutta yhteinen valintamme oli tehdä se Suomessa. Meriitteihin lukeutuu mm. maanmainio suomalainen neuvolajärjestelmä ja tietenkin äitiyspakkaus. Viime aikoina sekä neuvola että äityispakkaus on saanut suurta huomiota myös Japanissa. Koska tämä blogi ei ole mikään isyys- äitiys- tai vauvablogi, niin en selosta sen enempää itse odotusajasta tai synnytyksestä ja elosta vauvan kera. Sanotaan nyt edes sen verran että kiirettä pitää, kuten aloituskuvana olevasta ”vauvapäiväkirjasta” voi päätellä. Kaiken tämän kiireen keskellä täytyy kuitenkin löytää aikaa hoitaa tärkeitä monikulttuurisen perheen virallisia byrokratian koukeroita. Tämä syntymänjälkeinen paperisota onkin tämän artikkelin aiheena. Kuinka lapsi rekisteröidään Japanin kansalaiseksi? Miten lapsen nimi ja tiedot ilmoitetaan Suomen maistraattiin?

Kaksoiskansalaisuus
Aluksi sananen kaksoiskansalaisuudesta. Suomen lakien mukaan lapsi voi saada siis molempien vanhempien kansaisuuden, jos isyys tunnustetaan. Suomessa isyyden voi tunnustaa jo ennen lapsen syntymää säännöllisen neuvolakäynnin aikana. Samalla tavalla Japanin kansalaisuuden voi saada jos jompi kumpi lapsen vanhemmista on syntymähetkellä Japanin kansalainen. Vuoden 1985 Japanin kansalaisuuslain mukaan, jos Japanilainen isä ei ole naimisissa äidin kanssa eikä ole tunnustanut isyyttä ennen lapsen syntymista, lapsi ei saa Japanin kansalaisuutta. Mutta vuonna 2008 korkeimman oikeuden päätöksellä tämä kansallisuuden epääminen ei ole perustuslain mukainen. Suomi ja Japani ovat samanlaisia siinä mielessä että maiden kansalaisuutta ei voi saada vain syntymällä ko. maassa (jus soli) kuten jenkeissä, vaan tarvitaan ns. veriyhteys maahan (jus sanguinis). Jos tarkkoja ollaan niin kansalaisuuden voi saada ilman verisidettä, jos lapsi on syntynyt ko. maassa ja kumpikin vanhempi on tuntematon tai ovat maattomia.

Suomessa henkilö voi olla kaksoiskansalainen läpi elämän. Japani ei tunnusta kaksoiskansalaisuutta aikuisväestölle. Japanissa lain mukaan kaksoiskansalaisen tulisi valita yksi säilytettävä kansalaisuus ennen täytettyään 22 vuotta. Paljon on tarinoita siitä että tätä valintaa ei (tällä hetkellä) valvota kovin tiukasti, ja aikuiset voivat käytännössä olla kaksoiskansalaisia. Eli, ko. henkilöt vain ilmoittavat Japanin viranomaisille valitsevansa Japanin kansallisuuden, mutta eivät kuitenkaan virallisesti luovu toisen valtion kansalaisuudesta. Joissain tapauksissa Japanin valtiolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä kaksoiskansalaisuus, koska toisen maan lait eivät salli kansalaisuudesta luopumista (esim. Meksiko). Säännöt toki saattavat muuttua ennen kuin se on ajankohtaista lapsellemme, ja silloinkin se on hänen oma valintansa.

Byrokratia Suomen viranomaisille
Suomessa synnyttäessä suurin osa tiedoista menee eteenpäin ”automaattisesti”. Lapsi saa henkilötunnuksen ja alustavaksi nimeksi merkitään äidin sukunimi + poika/tyttö. Tieto lähtee suoraan synnytyssairaalasta maistraattiin. Jos isyys on jo etukäteen tunnustettu, yhdistyy vauvan tiedot myös isän tietoihin ja jos kansallisuusehdot täyttyy, vauva saa Suomen kansalaisuuden. Muutaman viikon kuluttua syntymästä postissa tulee kaavake maistraatista, jolla ilmoitetaan lapsen nimi sekä muita tietoja, mm. muut kansallisuudet, äidinkieli ja mahdollinen kuuluminen johonkin uskonnolliseen ryhmään. (Kuva kaavakkeesta alla)

Meidän tapauksessa lapsella ilmoitettiin siis olevan myös Japanin kansalaisuus (joskin papereita sitä varten ei oltu vielä tuolloin lähetetty). Lisäksi ilmoitimme lapsen äidinkieleksi Japanin. Tähän on käytännön syy. Jos ilmoittaisimme äidinkieleksi Suomen, nykyisten sääntöjen mukaan lapsen tulisi opiskella Ruotsin kieltä suorittaessa oppivelvollisuutta Suomessa. Koska nyt lapsen virallinen äidinkieli on Japani, hänen ei tarvitse halutessaan opiskella kahta Suomen virallista kieltä. Tämä ei tietenkään estä häntä opiskelemasta Ruotsia, jos hän välttämättä haluaa. Haluamme tarjota lapsellemme enemmän vapautta valita kieliopinnot oman mielenkiinnon mukaan pakkoruotsin (tai pakkosuomen) sijaan. Lisäksi, siinä tapauksessa jos lapsi käy koulua Suomessa ja samassa koulussa on vähintään neljä äidinkieleltään Japania puhuvaa oppilasta (kaikki luokkatasot lasketaan yhteen), tulee lain mukaan heille tarjota kunnan puolesta 2 tuntia Japanin äidinkielen opetusta viikossa. Ottaen huomioon Suomessa asuvien Japania äidinkielenään puhuvien lapsien vähyys, on tämä erittäin epätodennäköistä. Mutta silti ei täysin mahdotonta, joten optio kannattaa hyödyntää.

Tietolomake maistraattiin pyydetään lähettämään 2 kuukauden sisällä syntymästä. Tietojen lähettämisen myöhästymisestä ei ole rangaistusta. Maistraatti muistuttelee velvollisuudesta ja lopulta viranomaiset tulevat visiitille, jos tietoja ei kuulu.

Lapsen syntymän rekisteröiminen Japaniin
Tärkein asia ensin. Lapsi tulee rekisteröidä Japanin viranomaisille 3 kuukauden kuluessa, tai hän saattaa menettää oikeuden Japanin kansalaisuuteen. Japanin Suomen-suurlähetystöstä Helsingistä saa alla olevassa kuvassa näkyvän kaavakkeen tietojen ilmoittamista varten. Tarvittavien paperien määrä on itse asiassa yllättävän vähäinen, jos vanhempien avioliitto on rekisteröity Japanissa. Suurlähetystöön täytyy toimittaa:

– Japaniksi täytetty tietokaavake
– Syntymätodistus alkuperäiskielellä
– Japaniksi käännetty syntymätodistus

Tietokaavakkeessa kysellään nimen lisäksi tietoja sukupuolesta, syntymäajasta, syntymäpaikasta, asuinosoitteesta yms. Kaavake tulee täyttää japaniksi, joten hieman luovuutta joutunee käyttämään suomalaisten paikkojen muuntamisessa katakana-muotoon. Normaalisti Suomessa ei anneta nykyään lapsista syntymätodistuksia, koska tiedot menevät automaattisesti maistraattiin. Mutta monikulttuurillisille perheille synnytyssairaala tulostaa yksinkertaisen englanninkielisen todisteen ”elävänä syntymisestä” (Certificate of live birth). Kyseisessä paperissa on tiedot äidistä, syntymäajasta ja lapsen sukupuolesta. Tämä dokumentti tulee myös kääntää japaniksi. Käännöksen voi onneksi tehdä itse, eikä virallisia kääntäjiä tarvita kuten ulkomaalaisen avioliiton rekisteröimisessä Suomeen. Käännökseen tarvitaan vain kääntäjän nimi ja osoite, jotka voivat siis olla vaikka jompi kumpi vanhemmista.

Nimen valinta
Sekä Suomen että Japanin papereissa tulee siis ilmoittaa lapselle nimi. Molemmissa maissa on omat sääntönsä sen suhteen että mikä on hyväksyttävä nimi.

Suomessa nimi pitää olla kirjoitettu latinalaisilla aakkosilla. Sukunimen tulee olla joko isän tai äidin sukunimi, mutta ei voi olla sukunimien yhdistelmä (esim. fiktiivinen Virtanen-Tanaka). Etunimiä saa olla enintään kolme. Etunimeksi ei hyväksytä nimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö voi aiheuttaa ilmeistä haittaa lapselle. Säännöissä myös mainitaan että etunimeksi ei yleensä hyväksytä ”nimeä, joka on muodoltaan tai kirjoitustavaltaan on kotimaisen nimikäytännön vastainen, eikä pojalle naisen nimeä eikä tytölle miehen nimeä”. Tämä hieman epätarkka sääntö tekee nimen hyväksymisestä melko case-by-case tapauksen. Onneksi kaksoiskansaiselle sääntöjä ei noudateta niin tarkasti, jos on osoitettavissa valitun nimen olevan korrekti ulkomaan yhteyden takia. Esimerkiksi nimi ”Mika” on yleinen naisten nimi Japanissa, minkä perusteella se voidaan myös hyväksyä tytön nimeksi Suomessa.

Puolestaan Japanissa nimi pitää olla kirjoitettuna kanji-, hiragana- tai katakana-merkeillä. Latinalaisilla aakkosilla olevaa nimeä ei hyväksytä (vaikka japanilaisten nimet Japanin passeissa on kirjoitettu aakkosilla). Suomen tapaan sukunimeksi voi valita joko isän tai äidin sukunimen. Toki jos valitaan suomalaisen puolison sukunimi, tulee tämä muuntaa katakanoiksi. Etunimiä saa Japanin kansalaisella olla vain yksi. Virallisesti Japanissa nimellä ei ole enimmäispituutta, joten jos lapselle annetaan Suomessa esim. kolme etunimeä, ne voidaan yhdistää Japanissa yhteen pötköön yhdeksi etunimeksi. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole suositeltavaa, koska erittäin pitkillä nimillä voi olla ongelmia mahtua erilaisiin kaavakkeisiin ja nettiformaatteihin, joissa pituutta on rajoitettu.

Virallisesti kaksoiskansalaisen nimi voi olla täysin eri Suomessa ja Japanissa, kunhan ne täyttävät ko. maiden säännöt nimien suhteen. Itse asiassa kaksoiskansalaisella voi olla jopa eri sukunimi eri maassa. Tämä on ymmärrettävää, koska joidenkin maiden säännöt nimien suhteen voivat olla hyvin tiukat. Esimerkiksi espanjalaisella täytyy olla molempien vanhempien sukunimet, mutta taas Suomessa ei hyväksytä lapsille yhdistelmäsukunimiä. Ja virallinen nimi Japanissa pitää olla kirjoitettu paikallisilla merkeillä ja Suomessa aakkosilla, mistä seuraa että virallinen nimi on pakosti eri kummassakin maassa, vaikka lausuntamuoto olisivat samat. Periaatteessa siis lapselle voi antaa Suomessa suomalaisen vanhemman sukunimen ja Japanissa japanilaisen (tai toisinpäin, mutta siinä ei liene järkeä).

Joitain lukijoita varmaan kiinnostanee että mikä nimi vauvallemme annettiin. Valitsimme nimen joka on helposti lausuttavissa ja toimii hyvin molemmissa maissa. Suomessa hänen etunimi on ”Anna”. Japanissa hänen nimeksi valikoitui ”杏奈”, mikä lausutaan ”Anna”. Ensimmäinen kanji-merkki tarkoittaa aprikoosia, joka kukkii Japanissa juuri vauvan syntymäaikaan. Toinen kanji on vanha ”omenapuun” kirjoitusasu, jota käytetään nykyään vain nimissä ”na” äänteen aikaansaamiseksi ja Naran kaupungin nimessä. Kyseinen merkki löytyy myös osana äidin nimeä.

~~~

Toivottavasti tämä kirjoitus oli joillekkin hyödyllinen tai edes mielenkiintoinen. 🙂

Advertisements

4 vastausta to “Suomalais-Japanilainen vauva: kaksoiskansalaisuus, ilmoitus viranomaisille ja nimiasiat”

  1. Maria 28.04.2017 klo 14:29 #

    Hyödyllinen ei ehkä koskaan, mutta todella mielenkiintoinen 🙂 Kiitos! Ja onnea pienen tytön johdosta!

    • Tatu 28.04.2017 klo 14:41 #

      Kiitoksia paljon! 😀

  2. Johannes 24.05.2017 klo 10:02 #

    Vaikka pistit lapsesi äidinkieleksi japanin se ei suojaa lasta pakkoruotsilta vaan jos lapsesi käy Suomessa koulua hänet pakotetaan opiskelemaan ruotsia. Meillä on ihan sama juttu. Lasten äidinkieli on paperissa japani mutta se ei auttanut mitään – ei vaikka tein hakemuksen pakkoruotsin vapautuksesta. Niinpä nyt tytön on opiskeltava ruotsia vaikka ei vielä osaa omaan äidinkieltään, japania, riittävän hyvin.
    Poliitikkojen mukaan suomessa ei voi elää ja asua osaamatta ruotsia. Ruotsi ja ruotsinkielisen paapominen menee Suomessa lasten edun edelle. Kaikesta muusta säästetään muttei ruotsinkielisten etuoikeuksista.

    • Tatu 24.05.2017 klo 13:06 #

      Jahas! Voihan rähmä! Onpas harmittavaa että valinnanvapautta noin rajoitetaan. Henk.koht. täytynee siis vain toivoa että pakkoruotsi poistetaan kokonaan siihen mennessä kun se olisi lapsellemme ajankohtaista. On tässä vielä jonkin verran aikaa.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: