Arkisto | Perinteet RSS feed for this section

Muistellaan mennyttä Heisei-kautta (osa 3: 2009 – 2018)

2 Hei


Jatketaan Heisei-kauden muisteloa tiiviissä paketissa. Edellisen kaksikymmenvuotisjakson voitte lukea tästä ja tästä artikkelista. Koostan tähän jokaisen vuoden alle pääpiirteittäin huomionarvoisia tapahtumia ja asioita. Teemat vaihtelee laidasta laitaan, mutta toivottavasti tärkeimmät asiat tulee käsiteltyä. Kommentoikaa, jos jotain tärkeää jäi unohtumaan, mutta huomioikaa että pääpaino on Japania koskettavilla tapahtumilla.

2009 – Heisei 21
21.5. – Muutos Japanin oikeusjärjestelmään. Valamiehistön käyttö tulee mahdolliseksi.
30.8. – Progressiivisempi Demokraattinen puolue vaalivoittoon vuosikymmenten jälkeen.
16.9. – Demokraattisen puoluun Hatoyama Yukio pääministeriksi.

– Allekirjoittanut astuu ensimmäistä kertaa Japanin maaperälle

Lue loppuun

Muistellaan mennyttä Heisei-kautta (osa 2: 1999 – 2008)

6 Kes


Jatketaan Heisei-kauden muisteloa tiiviissä paketissa. Edellisen kymmenvuotisjakson voitte lukea tästä artikkelista. Koostan tähän jokaisen vuoden alle pääpiirteittäin huomionarvoisia tapahtumia ja asioita. Teemat vaihtelee laidasta laitaan, mutta toivottavasti tärkeimmät asiat tulee käsiteltyä. Kommentoikaa, jos jotain tärkeää jäi unohtumaan, mutta huomioikaa että pääpaino on Japania koskettavilla tapahtumilla.

1999 – Heisei 11
27.3. – Nissan ja Renault sopivat rahoitussuunnitelmasta (seuraukset ajankohtaisia tällä hetkellä)
11.4. – Äärioikeistolainen Ishihara Shintaro valittiin Tokion kuvernööriksi
13.8. – Japanin virallinen lippu ja kansallislaulu kirjattiin lakiin

– Utada Hikarun ”First Love” kaupoissa

Lue loppuun

Muistellaan mennyttä Heisei-kautta (osa 1: 1989 – 1998)

17 Tou

Nyt kun edellinen keisari on astunut alas valtaistuimelta ja uusi ”Reiwa”-aikakausi on jo hyvän matkaa menossa, on hyvä hetki katsastaa mitä edellinen ”Heisei”-kausi piti sisällään Japanissa. Koostan tähän artikkeliin jokaisen vuoden alle pääpiirteittäin huomionarvoisia tapahtumia ja asioita. Teemat vaihtelee laidasta laitaan, mutta toivottavasti tärkeimmät asiat tulee käsiteltyä. Kommentoikaa, jos jotain tärkeää jäi unohtumaan, mutta huomioikaa että pääpaino on Japania koskettavilla tapahtumilla.

Jaetaan muistelot kolmeen noin 10 vuoden osaan, jottei artikkelista tule liian pitkää.

1989 – Heisei 1
7.1. – Keisari Hirohito kuolee ja Akihito nousee valtaan
1.4. – 3% alv tulee voimaan
29.12. – NIKKEI pörssi-indeksi saavuttaa kaikken aikojen huipun (38915,87)

– Kikin lähettipalvelu (Studio Ghibli) elokuvateattereissa
– Kagawa Shinji (jalkapallo) ja Nishikori Kei (tennis) syntyvät

Lue loppuun

Uusi Japanin aikakauden nimi: 令和 (reiwa)

1 Huh

Ei, tämä ei ole aprillipila.

Tänä keväänä keisari Akihito luopuu vallasta ja tilalle nousee hänen poikansa. Samalla myös vaihtuu Japanissa aikakauden nimi, joka on nyt vuodesta 1989 ollut 平成 (heisei). Nimi vaihtuu noin kuukauden päästä keisarin virallisen vaihdoksen aikaan. Vallanvaihdon yhteydessä hallituksen paneeli keskustelee ja päättää uuden aikakauden nimen.

Tänään sen julkistettiin olevan 令和, れいわ, reiwa. Nimen osa 和 (wa) tarkoittaa muunmuassa ”rauhaa”, ja se on ollut hyvin yleinen komponentti Japanin aikakausien nimissä. Sitä on käytetty jo parikymmentä kertaa, 昭和 (showa) viime vuosisadan alkupuolella. Osa 令 (rei) onkin sitten hieman mielenkiintoisempi. Se on ensimmäistä kertaa käytössä. Se on yleisessä sanassa 命令 (meirei), mikä tarkoittaa ”käskyä” tai ”määräystä”. Kanji sellaisenaan yleisesti tarkoittaakin mm. ”määräystä”, mikä antaisi aikaikaudelle aika totalitäärisen vivahteen ”määrätty rauha”, tai ehkä jopa ”rauhaanpakottaminen”. Mutta 令和 (reiwa) on myös runon otsake Japanin vanhimmasta runokokoelmasta Manyoshu:sta (Japanin kulttuurihistoriaa, Osa 2). Runo kertoo luumukukkien tuoksun kulkeutumisesta tuulen mukana alkukeväästä.

Osalla 令 on siis kuitenkin muita merkityksiä mm. ”hyvä” tai ”lupaava”. Aikakauden nimi (ja runon otsikko) onkin yhdistelmä ko. runossa esiintyvistä sanoista.

”Nyt on lupaava kuukausi (月) alkukeväästä; sää on hyvä, pehmeä tuuli (風). Luumukukinnot aukeavat, kun neito puuteroi peilin edessä ja puutarhan tuoksu tanssii kuin suitsuke.”

Joten… ”hyvä/lupaava rauha”.

Toki pientä poliittista merkitystä voi nimen suhteen hakea siitä että se on valittu juuri japanilaisen runon perusteella. Aikaisemmin inspiraatio aikakausien nimille on haettu klassisesta kiinalaisesta kirjallisuudesta. 😉
Taustaa aikakausien nimien valinnasta: The Historical Background of How Japan Chooses Its Era Names

Oishiidesune~! – Japanilainen ruoka

18 syys

Japanissa on hyvin monipuolinen ruokakulttuuri. Tätä on edesauttanut Japanin sijainti sekä pituus pohjois-etelä-suunnassa. Siksi Japanin alueelta on jo aikojen alusta asti löytynyt mitä moninaisempaa suuhun pantavaa, niin maasta, mereltä kuin ilmastakin. Nykyään japanilainen ruoka käsittää niin vanhat perinteiset ruokalajit, kuin uudemmat länsimaista saapuneet ja usein hieman muokatut ruuat. Yleisesti kun ei-japanilaisten kanssa keskustelee Japanin ruuasta, esiin tulee lähes poikkeuksetta sushi. Joillain on jopa harhakäsitys että japanilaiset syövät sushia lähes joka päivä. Tästä voimme varmaan syyttää median antamaa yksipuolista kuvaa japanilaisesta ruuasta (tai laajemminkin koko japanilaisesta yhteiskunnasta…) #animesamuraisuperkohteliaisuuseirikoksiapaljonkatastrofejasöpöilyä24hninja

Netistä ja kirjastoista löytyy lukuisia tätä aihetta käsitteleviä teoksia, mutta koitan tässä artikkelissa raapaista pintapuolisesti japanilaista ruokaa ja omaa suhtautumistani siihen.

Lue loppuun

Voiko japanilainen säästämiskulttuuri muuttua? …ja paikalliset Bogleheadit

8 Hel


Säästäminen eroaa Japanissa hyvin paljon suomalaisesta tavasta. Selkeimpänä erona voidaan pitää suomalaisten tendenssiä säästää maksamalla asuntolainan lyhennyksiä. Suurin osa suomalaisten varallisuudesta (54%) on kiinni omassa asunnossa ja ns. rivikansalaisilla tämä osuus on vielä suurempi. Talletukset pankkitileillä ovat puolestaan alle 10% suomalaisten säästöistä ja osakkeet tai rahastot samaa luokkaa. Japanissa omistusasuminen on myös hyvin suosittua, mutta asunnot eivät säilytä arvoaan niin hyvin kuin näennäisesti Suomessa (poislukien pahimmat Suomen muuttotappiokunnat maaseudulla). Edes hyvä sijainti suurkaupungissa ei estä huomattavaa asunnon arvon alenemaa Japanissa, mistä seuraa että vanhoja koteja on vaikea saada kaupaksi väestön edelleen ikääntyessä ja supistuessa. Toistaalta, japanilaiset makuuttavat varojaan pankkitileillä lähes nollakorolla. Jopa yli 50% varallisuudesta makaa toimeettomana pankissa.

Lue loppuun