Arkisto | Työ RSS feed for this section

Miksi säästämme rahaa ja miten sen sijoitamme

9 Elo

Todennäköisesti viimeinen varsinainen säästämistä käsittelevä artikkeli kunnes jotain mullistavaa tapahtuisi tulevaisuudessa.

Miksi säästää rahaa?
Ensimmäistä kertaa mainitsin lyhyesti rahan säästämisen syistä Japanin eläkejärjestelmää käsittelevässä artikkelissa. Henkilökohtaisesti meillä ei ole kauheasti luottamusta nykyisenkaltaisten eläkejärjestelmien toimivuudesta sitten kun olemme eläkeiässä. Tilanne on vaikeahko Suomessa, mutta lähes katastrofaalinen Japanissa. Ajatus siis on että jos kerta valtiot eivät pysty turvaamaan eläköitymistä, se täytyy tehdä itse. Vaikka tällä hetkellä maksamme eläkemaksuja, ne käytännössä menevät siis nykyisten eläkeläisten pussiin. Tulevaisuudessa, erityisesti Japanissa, näitä eläkemaksujen maksajia on vielä vähemmän eläkkeensaajiin verrattuna, josta seuraa vääjäämätön eläkeiän siirtyminen myöhemmäksi tai eläkkeen määrän lasku. Itse en tähän suostu, joten turvataksemme eläköitymisen järkevässä iässä, säästämme rahaa.

Varojen säästö itsenäisesti mahdollistaa joustavuuden. Sen sijaan että olisi pakko odottaa varojen käyttöä eläkeikään asti, kuten eläkemaksujen tai vakuutusten kohdalla, itse säästetyt rahat saa tarvittaessa käyttöön milloin vain. Elämä voi tuoda mukanaan yllättäviä kuluja, joihin on mukava varautua. Vähentää stressiä ja huolia. Työskentelyn suhteen säästäminen myös vähentää ammatillista stressiä ja antaa itselle joustoa. Jos esim. työpaikalla painostetaan tekemään ylettömästi ylitöitä, niin kerättyään kasaan ns. ”haiska pomo läjä nattoa” -varallisuuden, ei niihin tarvitse välttämättä suostua. Säästöt luo turvaa siitä että työpaikka ei ole toimeentulon edellytys.

Jatka tästä artikkelin lukemista…

Mainokset

Työhaastattelu Japanissa

25 Hel

Hain taannon työpaikkaa eräästä nimeltä mainitsemattomasta kansainvälisesti lääkeyhtiöstä Japanissa. Kyseessä oli haku firman tutkimus ja tuotekehittelyosastolle. Todetaan heti aluksi että en silloin saanut kyseistä paikkaa, mutta pääsin ns. viimeiselle kierrokselle asti, joten ajattelin kirjoittaa lyhyen selostuksen kokemuksistani. Kyseessä on siis vain esimerkki yhden firman rekrytointiprosessista ja vain tietynlaiseen työtehtävään, joten sitä ei voine yleistää kaikenkattavasti Japanilaisiin työpaikkoihin. Tästä huolimatta juttu saattanee olla mielenkiintoinen Japanista työtä hakeville.

Jatka tästä artikkelin lukemista…

Siemailua sillan kupeessa

28 Tam

Ja matka jatkuu… Okayaman reissun yöpymispaikka oli Seto sisämeren rannalla sijaitseva onsen-hotelli. Huoneestamme oli ihan mukavat näkymät läheiselle Seto suursillalle (Seto oohashi). Se on vuonna 1988 valmistunut 11 sillan muodostama yhteensä 13 km pitkä väylä Honshun pääsaaren ja Shikokun välillä. Yllä olevassa kuvassa lähinnä näkyy Shimotsui-Seto silta. Se on 1400 metriä pitkä ja sen sanotaan olevan maailman 22. suurin riippusilta (joskin veikkaan että tieto voi olla vanhentunut, johtuen tuommoisten siltojen rakennustahdista).

Se tylsistä siltajorinoista… Tämän artikkelin päätarkoitus on juominen! Ha!

Jatka tästä artikkelin lukemista…

Tsuyama: linna ja robotti

24 Tam

Menimme labraryhmän kera loppusyksystä viikonloppureissulle Okayaman prefektuuriin. Hypättiin kaikki yliopistolla aamuvarhaisella tilausbussiin ja huristeltiin useamman tunnin ajan länteen. Ensimmäinen stoppimme oli Tsuyama ja siellä sijaitseva linna.

Alue ei ollut kovinkaan merkitsevä ennen Edo-aikaa, jolloin Tokugawa shogunaatti antoi silloisen Mimasakan provinssin Mori Tadamasa:lle. Mori kehitti aluetta huomattavasti ja rakennutti myös monimutkaisen ja loisteliaan Tsuyaman linnan. Jos kerta linna on niin mahtava, miksi se ei ole paremmin tunnettu?? Syy on siinä että alkuperäisiä linnan rakennuksia ei juuri ole enää jäljellä. Suurin osa purettiin pois Meiji-restauraation jälkeen monien muiden linnojen ohella, kun niiden ylläpito koettiin liian kalliiksi.

Jatka artikkelin lukemista…

Kioton labra

26 Lok

WP_20141007_001

Yllä on kuva rakennuksesta missä nykyinen labrani on. Se on tyypillinen japanilaisen yliopiston labra. Eli paljon tavaraa suhteessa pinta-alaan. Jutuilla on jonkinmoinen järjestys, mutta lähinnä ongelma on että kamaa on vain liikaa tilaan nähden. Jääkaapitkin on ihan kukkurallaan. Haha! Täysin eri meininki kun vertaa esim. Santenin labraan, missä tilat oli selkeitä, tavarat järjestyksessä ja ns. ”labrahuolto” kunnossa. Helsingissäkin tiskeistä, siivouksesta ja reagenssien tilaamisesta huolehtivat palkattu henkilökunta. Japanin yliopistoissa kokemukseni mukaan tutkijat hoitavat nämä asiat itse. Toki käytännöissä voi olla eroa labran rahoitustilanteesta riippuen.

Jatka tästä tsekkaamaan pari kuvaa talon sisältä…

Muutto Kiotoon

8 syys

Lokakuun alussa on ohjelmassa hieman maiseman vaihtoa Kiotoon muuttamisen muodossa. Tarkoituksena on mennä tekemään tutkimusta Kioton Yliopistoon noin puolen vuoden ajaksi. Asuntona tulee näillä näkymin olemaan postimerkin kokoinen luukku itä-Kiotossa. Kaipa sen kestää ainakin tuon muutaman kuukauden. Kirjoittelen siitä sitten tarkemmin kun olen omin silmin ja kehoin päässyt sen kokemaan. Kerron tässä artikkelissa pikaisesti Kioton Yliopistosta (kuva yllä).

Jatka artikkelin lukemista…