Arkisto | Yleistä RSS feed for this section

Kasvatus Japanin ulkopuolella ja kaksikielisyys vanhemman näkökulmasta

16 syys

Eräällä foorumilla eräs vanhempi kysyi erään kysymyksen, mikä myös askarruttaa erästä blogin kirjoittajaa. Kysyjä kuuluu monikulttuurilliseen perheeseen (joista yksi on Japani). Hänen kysymys oli lyhykäisyydessään Japanin ulkopuolella asuville perheille ja ovatko he kasvattaneet lapsensa kaksikielisiksi. Hän itse kuulemma katuu sitä ettei ole tehnyt niin. Toteaa tosin että hänen lapsien ollessa vasta 10 ja 12 vuotiaita, he ehtivät vielä hankkia melko hyvän japanin kielen taidon. Lapsemme syntyi vasta tänä vuonna, joten aikaa on runsaasti ajatella asiaa. Paras lähde tiedolle lienee ne jotka ovat asian jo kokeneet.

Koostan tähän hieman kysymykseen tulleita vastauksia ja tarinoita ja kommentoin omia ajatuksia aiheeseen.

Jatka tästä artikkelin lukemista…

Mainokset

Autioituva maaseutu Japanissa

11 Hei

Kirjoitin tuossa jokinaikaa sitten pitkän esseen englanniksi Japanin autioituvasta maaseudusta. Juttu on varsin laaja ja käsittelee syitä, seurauksia ja ratkaisumalleja. Kirjoituksen osat ovat linkattuna tuossa alhaalla.

Osa 1
Osa 2
Osa 3
Osa 4

Nyt Nippon.com on julkaissut mielenkiintoisen asiaa liippaavan artikkelin. Jutussa puhutaan ratkaisujen osalta samansuuntaisesti kuin minun esseessäni. Kestävä laskun pysäyttäminen ja kasvu-uralle pääsy harvemmin onnistuu suorilla rahallisilla tukitoimilla keskushallinnosta, koska tämä johtaa tehottomuuteen ja varojen tärväämiseen. Sen sijaan tulisi tukea ko. alueen vahvuustekijöitä ja ainutlaatuisia osia/tuotteita. Osa Nippon.comin jutun esimerkeistä eivät sovi sijainniltaan maaseudun kehitysratkaisuiksi. Sapporon kahvila ja Tokion koulu-kulttuurikeskus sijaitsevat suurkaupungeissa. Silti juttu on tutustumisen arvoinen, jos aihe kiinnostaa. Ja lukaiskaa toki myös tuo minun essee läpi… kommentointikin on suotavaa.

Suomalais-japanilaisuus ja monikulttuurisuus: keskustelu

27 Kes

Aikaisemmassa artikkelissa pohdin termistöä, jolla kuvataan sekä suomalaisen että japanilaisen perimän omaavia henkilöitä. Artikkeli ja aihe kirvoitti Facebookin puolella (ei julkinen ryhmä) erittäin mielenkiintoista ja hedelmällistä keskustelua, josta ainakin henkilökohtaisesti opin paljon ja se antoi eväitä tulevaan kasvatustyöhön ja elämään jälkikasvuni kanssa. Keskustelussa oli mukana useita Japanissa asuvia suomalaisia, joista osalla on myös suomalais-japanilaisia lapsia. Mielestäni antoisimpia olivat nyt jo aikuiseen ikään kasvaneiden haafujen kommentit. Ne antoi paljon ns. sisäpiirin tietoa heidän ajatteluun, jota ei muut… ei edes haafujen vanhemmat voi välttämättä ymmärtää. Referoin muutamia kommetteja tähän juttuun, mutta pidän ne luonnollisestikkin anonyymeinä.

Aloitetaan pohjustuksena yksi TED-puhe yhden haafun kokemuksista:

Jatka tästä artikkelin lukemista…

Kuinka kutsua Suomalais-Japanilaista? — Half, double, vai jotain muuta…

21 Kes

Kuten aikaisemmassa artikkelissamme tuli ilmi, perheeseemme on syntynyt lapsi. Tämän myötä monet ennestään jo kiinnostaneet kaksoiskansalaisuuden ja monikulttuurisuuden aiheet ovat saaneet erittäin henkilökohtaisen aspektin. Yksi monikulttuurisen taustan omaavien eittämättä kohtaama asia on muiden ihmisten tarve kategorisoida heitä jollain tavalla. Nämä kategorisoinnit voivat olla luonteeltaan täysin neutraaleja, tai niillä voi olla positiivisia tai negatiivisia merkityksiä. Termien käyttäjät saattavat myös olla täysin tietämättömiä sanojensa taustamerkityksistä, tai siitä miten kohteena oleva henkilö tai hänen läheiset ne kokee. Kirjoitan tässä artikkelissa alustavasti kokemuksiani aiheesta. Itselläni suurin osa on vasta edessä, ja kerron niistä sitten blogissa tulevaisuudessa kun tapahtumia ilmenee.

Onko lukijoiden joukossa henkilöitä tai perheitä, jotka ovat asiaa miettineet?
Miten teillä asiaan suhtauduttiin ja oletteko pyrkineet vaikuttamaan asenteisiin?

Jatka tästä artikkelin lukemista…

Tuloja blogilla (ja vähän hyväntekeväisyyttä)

18 Kes

Ensinnäkin, suurkiitokset kaikille blogia tukeneille hienoille ihmisille (tai eläimille/alieneille… mistä minä tiedän).

Maaliskuussa aloitin affiliate-linkkien laittamisen blogiin ja kerron nyt avoimuuden nimissä kuinka on mennyt. Jonkin verran tuloja olen saanut, joilla lahjoitin vähän Pelastakaa Lapset Ry:lle blogin oikeassa laidassa olevan linkin* kautta. Sekin toimi ihan hyvin.

Kuten aikaisemmin kerroin, mainostuksesta ei ole tarkoitus tulla leipätyötä ja blogin tarkoitusta. Lähinnä näin miten useissa muissa blogeissa affiliate-linkkejä on käytetty sopivissa kohdin artikkeleja, mistä sain inspiraatiota kokeilla sitä itsekkin. Joissain seuraamissani blogeissa on tosin aika tökeröitä jonkun tuotteen mainostusartikkeleita, jotka maistuu aikas pahalta minun suuhun. Onneksi en juuri seikkaile muotihömppä- tai sisustusblogeissa, joissa moinen kaupallinen tyrkyttäminen on ilmeisesti hyvinkin yleistä. Tämän artikkelin luettuanne ymmärrätte hyvin että rikastumaan tuskin pääsee, mutta ehkä puolikkaan vauvanvaippapaketin verran valuuttaa voi saada per kuukausi.

Tähän mennessä Tradetracker* tuloja blogista olen saanut yhteensä:
87,66 euroa
– josta Tradetracker on maksanut tililleni: 35,50 €
(Eli toisin sanoen loput pitäisi saapua joskus kun Tradetracker on ne mainostajilta laskuttanut.)

Tulojen erittely ja omia kokemuksia…

Problems of Emptying Countryside in Northern Japan (miniseries part 4, final)

6 Kes

Continuing from the part 3.

5.3. Results: slowing down the trend or trend reversal?
Some work, especially on the local level, have been successful in reversing the trend. Hokkaido targeted the retirees as potential in-migrators to the countryside. According to a questionnaire in Tokyo, 80% of the respondents had interest in living in Hokkaido and 70% of them wanted rural living instead of cities (Murakami et al., 2009). This would bring a net economic profit to the region even when the costs of increasing social security costs are counted. Initial testing period showed several hundred people from Tokyo spending extensive time in Hokkaido and benefitting the local industry (Murakami et al., 2009). Unfortunately, these kinds of successes are far and few between on the national scale.

Continue reading the article…