Arkisto | Yleistä RSS feed for this section
Sivuhuomautus

Mulboyne Twitter historiikki osa x

19 Jou

Jälleen yksi supermielenkiintoinen henkilöhistoria, jonka @Mulboyne on kaivanut esiin iloksemme. Suosittelen lämpimästi seuraamaan häntä Twitterissä.

Mainokset

Suomalais-Japanilainen perhe: ensimmäiset 8 kuukautta

14 Jou

Keväällä perheemme sai lisäystä. Aika kuluu todella nopeasti ja pienokainen kasvaa vikkelästi… ja nyt liikkuu myös yhtä vikkelästi. Konttailee ympäriinsä ja nousee tuen avulla seisomaan. Odotettavissa siis kauhunsekaisia kaatumisia ja kommelluksia. Jotta tästä ei tule mitää stereotyyppistä vauvablogia, joita netti on pullollaan, kirjoitan lähinnä japanilaisen ja suomalaisen kasvatuksen eroista ja huomioista. Huomioikaa että otanta on siis vain yksi perhe ja yksi lapsi (n=1), joten tilastollista merkitsevyyttä ja p-arvoja on turha artikkelista hakea. Kaksikielisyydestä olen jo kirjoittanut aikaisemmin mm. täällä ja täällä ja täällä. Kaksikielisyydestä on tulossa lisää juttua vielä jossain vaiheessa.

Kuulisin toki lukijoilta omia mielipiteitä ja huomioita aiheeseen.

Lue loppuun

Kasvatus Japanin ulkopuolella ja kaksikielisyys vanhemman näkökulmasta

16 syys

Eräällä foorumilla eräs vanhempi kysyi erään kysymyksen, mikä myös askarruttaa erästä blogin kirjoittajaa. Kysyjä kuuluu monikulttuurilliseen perheeseen (joista yksi on Japani). Hänen kysymys oli lyhykäisyydessään Japanin ulkopuolella asuville perheille ja ovatko he kasvattaneet lapsensa kaksikielisiksi. Hän itse kuulemma katuu sitä ettei ole tehnyt niin. Toteaa tosin että hänen lapsien ollessa vasta 10 ja 12 vuotiaita, he ehtivät vielä hankkia melko hyvän japanin kielen taidon. Lapsemme syntyi vasta tänä vuonna, joten aikaa on runsaasti ajatella asiaa. Paras lähde tiedolle lienee ne jotka ovat asian jo kokeneet.

Koostan tähän hieman kysymykseen tulleita vastauksia ja tarinoita ja kommentoin omia ajatuksia aiheeseen.

Jatka tästä artikkelin lukemista…

Autioituva maaseutu Japanissa

11 Hei

Kirjoitin tuossa jokinaikaa sitten pitkän esseen englanniksi Japanin autioituvasta maaseudusta. Juttu on varsin laaja ja käsittelee syitä, seurauksia ja ratkaisumalleja. Kirjoituksen osat ovat linkattuna tuossa alhaalla.

Osa 1
Osa 2
Osa 3
Osa 4

Nyt Nippon.com on julkaissut mielenkiintoisen asiaa liippaavan artikkelin. Jutussa puhutaan ratkaisujen osalta samansuuntaisesti kuin minun esseessäni. Kestävä laskun pysäyttäminen ja kasvu-uralle pääsy harvemmin onnistuu suorilla rahallisilla tukitoimilla keskushallinnosta, koska tämä johtaa tehottomuuteen ja varojen tärväämiseen. Sen sijaan tulisi tukea ko. alueen vahvuustekijöitä ja ainutlaatuisia osia/tuotteita. Osa Nippon.comin jutun esimerkeistä eivät sovi sijainniltaan maaseudun kehitysratkaisuiksi. Sapporon kahvila ja Tokion koulu-kulttuurikeskus sijaitsevat suurkaupungeissa. Silti juttu on tutustumisen arvoinen, jos aihe kiinnostaa. Ja lukaiskaa toki myös tuo minun essee läpi… kommentointikin on suotavaa.

Suomalais-japanilaisuus ja monikulttuurisuus: keskustelu

27 Kes

Aikaisemmassa artikkelissa pohdin termistöä, jolla kuvataan sekä suomalaisen että japanilaisen perimän omaavia henkilöitä. Artikkeli ja aihe kirvoitti Facebookin puolella (ei julkinen ryhmä) erittäin mielenkiintoista ja hedelmällistä keskustelua, josta ainakin henkilökohtaisesti opin paljon ja se antoi eväitä tulevaan kasvatustyöhön ja elämään jälkikasvuni kanssa. Keskustelussa oli mukana useita Japanissa asuvia suomalaisia, joista osalla on myös suomalais-japanilaisia lapsia. Mielestäni antoisimpia olivat nyt jo aikuiseen ikään kasvaneiden haafujen kommentit. Ne antoi paljon ns. sisäpiirin tietoa heidän ajatteluun, jota ei muut… ei edes haafujen vanhemmat voi välttämättä ymmärtää. Referoin muutamia kommetteja tähän juttuun, mutta pidän ne luonnollisestikkin anonyymeinä.

Aloitetaan pohjustuksena yksi TED-puhe yhden haafun kokemuksista:

Jatka tästä artikkelin lukemista…

Kuinka kutsua Suomalais-Japanilaista? — Half, double, vai jotain muuta…

21 Kes

Kuten aikaisemmassa artikkelissamme tuli ilmi, perheeseemme on syntynyt lapsi. Tämän myötä monet ennestään jo kiinnostaneet kaksoiskansalaisuuden ja monikulttuurisuuden aiheet ovat saaneet erittäin henkilökohtaisen aspektin. Yksi monikulttuurisen taustan omaavien eittämättä kohtaama asia on muiden ihmisten tarve kategorisoida heitä jollain tavalla. Nämä kategorisoinnit voivat olla luonteeltaan täysin neutraaleja, tai niillä voi olla positiivisia tai negatiivisia merkityksiä. Termien käyttäjät saattavat myös olla täysin tietämättömiä sanojensa taustamerkityksistä, tai siitä miten kohteena oleva henkilö tai hänen läheiset ne kokee. Kirjoitan tässä artikkelissa alustavasti kokemuksiani aiheesta. Itselläni suurin osa on vasta edessä, ja kerron niistä sitten blogissa tulevaisuudessa kun tapahtumia ilmenee.

Onko lukijoiden joukossa henkilöitä tai perheitä, jotka ovat asiaa miettineet?
Miten teillä asiaan suhtauduttiin ja oletteko pyrkineet vaikuttamaan asenteisiin?

Jatka tästä artikkelin lukemista…