Arkisto | Yleistä RSS feed for this section

TransferWise rahasiirto: hinnasto muuttuu (halpenee)

14 Maa

Aikaisemmassa artikkelissa käsittelin rahan siirtämistä ulkomaille ja ulkomailta, esimerkiksi Japanisa. Useimmissa tapauksissa edullisin tapa lähettää rahaa on käyttää Transferwiseä*. Huomenna (15.3.) rahan siirtämisen hinnasto Japanin jeneistä muuttuu. Käytännössä kaikilla siirrettävillä summilla rahan vaihtaminen jeneistä euroiksi halpenee.

Aikaisemmin:
1% maksu ilman kiinteää maksua (1000 jenin siirto/vaihto euroiksi maksaa 10 jeniä)

15.3. alkaen:
100 jeniä + 0,55%

Eli käytännössä uusi hinnoittelu on halvempi muutoin paitsi erittäin pieniä summia lähettäessä. Oletettavasti siirrettävät summat ovat yleensä suurempia, koska pennosten lähettäminen ei maksane vaivaa. Vaikka Transferwise on hyvin kätevä palvelu. Tämän linkin kautta* rekisteröityessäsi saat ensimmäisen lähetyksen ilman mitään maksuja, ei kiinteitä eikä prosentteja. Lisäksi saatan saada komission, mutta rekisteröityjälle ei ole mitään lisäkuluja linkin käyttämisestä.

Siirtohinnat halpenevat euron lisäksi mm. Amerikan dollareihin ja Britannian puntiin. Muutamaan valuuttaan vaihto kallistuu. Tarkemman lista muuttuvista hinnoista voit katsoa täältä.

Toistaiseksi TransferWise on palvellut minua ihan hyvin, enkä ole vielä löytänyt parempaa menetelmään rahan lähettämiseen maiden välillä. Kun sellainen löytyy, niin kirjoitan taas siitä ja päivitän näitä artikkeleita.

Mainokset
Sivuhuomautus

Mulboyne Twitter historiikki osa x

19 Jou

Jälleen yksi supermielenkiintoinen henkilöhistoria, jonka @Mulboyne on kaivanut esiin iloksemme. Suosittelen lämpimästi seuraamaan häntä Twitterissä.

Suomalais-Japanilainen perhe: ensimmäiset 8 kuukautta

14 Jou

Keväällä perheemme sai lisäystä. Aika kuluu todella nopeasti ja pienokainen kasvaa vikkelästi… ja nyt liikkuu myös yhtä vikkelästi. Konttailee ympäriinsä ja nousee tuen avulla seisomaan. Odotettavissa siis kauhunsekaisia kaatumisia ja kommelluksia. Jotta tästä ei tule mitää stereotyyppistä vauvablogia, joita netti on pullollaan, kirjoitan lähinnä japanilaisen ja suomalaisen kasvatuksen eroista ja huomioista. Huomioikaa että otanta on siis vain yksi perhe ja yksi lapsi (n=1), joten tilastollista merkitsevyyttä ja p-arvoja on turha artikkelista hakea. Kaksikielisyydestä olen jo kirjoittanut aikaisemmin mm. täällä ja täällä ja täällä. Kaksikielisyydestä on tulossa lisää juttua vielä jossain vaiheessa.

Kuulisin toki lukijoilta omia mielipiteitä ja huomioita aiheeseen.

Lue loppuun

Kasvatus Japanin ulkopuolella ja kaksikielisyys vanhemman näkökulmasta

16 syys

Eräällä foorumilla eräs vanhempi kysyi erään kysymyksen, mikä myös askarruttaa erästä blogin kirjoittajaa. Kysyjä kuuluu monikulttuurilliseen perheeseen (joista yksi on Japani). Hänen kysymys oli lyhykäisyydessään Japanin ulkopuolella asuville perheille ja ovatko he kasvattaneet lapsensa kaksikielisiksi. Hän itse kuulemma katuu sitä ettei ole tehnyt niin. Toteaa tosin että hänen lapsien ollessa vasta 10 ja 12 vuotiaita, he ehtivät vielä hankkia melko hyvän japanin kielen taidon. Lapsemme syntyi vasta tänä vuonna, joten aikaa on runsaasti ajatella asiaa. Paras lähde tiedolle lienee ne jotka ovat asian jo kokeneet.

Koostan tähän hieman kysymykseen tulleita vastauksia ja tarinoita ja kommentoin omia ajatuksia aiheeseen.

Jatka tästä artikkelin lukemista…

Autioituva maaseutu Japanissa

11 Hei

Kirjoitin tuossa jokinaikaa sitten pitkän esseen englanniksi Japanin autioituvasta maaseudusta. Juttu on varsin laaja ja käsittelee syitä, seurauksia ja ratkaisumalleja. Kirjoituksen osat ovat linkattuna tuossa alhaalla.

Osa 1
Osa 2
Osa 3
Osa 4

Nyt Nippon.com on julkaissut mielenkiintoisen asiaa liippaavan artikkelin. Jutussa puhutaan ratkaisujen osalta samansuuntaisesti kuin minun esseessäni. Kestävä laskun pysäyttäminen ja kasvu-uralle pääsy harvemmin onnistuu suorilla rahallisilla tukitoimilla keskushallinnosta, koska tämä johtaa tehottomuuteen ja varojen tärväämiseen. Sen sijaan tulisi tukea ko. alueen vahvuustekijöitä ja ainutlaatuisia osia/tuotteita. Osa Nippon.comin jutun esimerkeistä eivät sovi sijainniltaan maaseudun kehitysratkaisuiksi. Sapporon kahvila ja Tokion koulu-kulttuurikeskus sijaitsevat suurkaupungeissa. Silti juttu on tutustumisen arvoinen, jos aihe kiinnostaa. Ja lukaiskaa toki myös tuo minun essee läpi… kommentointikin on suotavaa.

Suomalais-japanilaisuus ja monikulttuurisuus: keskustelu

27 Kes

Aikaisemmassa artikkelissa pohdin termistöä, jolla kuvataan sekä suomalaisen että japanilaisen perimän omaavia henkilöitä. Artikkeli ja aihe kirvoitti Facebookin puolella (ei julkinen ryhmä) erittäin mielenkiintoista ja hedelmällistä keskustelua, josta ainakin henkilökohtaisesti opin paljon ja se antoi eväitä tulevaan kasvatustyöhön ja elämään jälkikasvuni kanssa. Keskustelussa oli mukana useita Japanissa asuvia suomalaisia, joista osalla on myös suomalais-japanilaisia lapsia. Mielestäni antoisimpia olivat nyt jo aikuiseen ikään kasvaneiden haafujen kommentit. Ne antoi paljon ns. sisäpiirin tietoa heidän ajatteluun, jota ei muut… ei edes haafujen vanhemmat voi välttämättä ymmärtää. Referoin muutamia kommetteja tähän juttuun, mutta pidän ne luonnollisestikkin anonyymeinä.

Aloitetaan pohjustuksena yksi TED-puhe yhden haafun kokemuksista:

Jatka tästä artikkelin lukemista…