Tarkempi selostus matkasta

Tein pienen videon matkastani Osakaan. Se pitäisi kohtapuoliin näkyä YouTubessa.

(alun kanji-merkit ei tarkoita Osakaa)

Olin hyvissäajoin muutaman läheiseni kanssa Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkalaukkujen luovutukseen ja rahanvaihtoon yms. En ollut miesmuistiin käynyt ulkomaan terminaalissa, mutta helposti nuo tarvittavat kohteet löytyivät. Ruuhkaa ei ollut liikaa ja kaikki toiminnot rahanvaihtoa lukuunottamatta sujuivat sutjakkaasti. Sekä matkalaukku ruumaan ja käsimatkatavara olivat himpun verran ylipainoisia, mutten joutunut kuitenkaan makselemaan ylimääräisiä maksuja. Vähän aikaa jouduin odottelemaan koneeseen pääsyä, mutta sekin aika meni ihan leppoisasti kentän tapahtumia seuraillessa ja videossakin näkyvän harmaapukuisen herrasmiehen erikoisenlaatuisia jumppaliikkeitä naureskellessa.

Nousu sujui mallikkaasti ja pääsin vielä näkemään mukavan ilmakuvan kotiseuduista. Päivällisellä oli nuudelihässäkkää, salaattia, jauhispihvi, perunaa, juomia, sämpylää ja halutessaan ruikkaria. Päätin vedellä viimeisen ruikkarin vähään aikaan lentokoneen kyydissä. Nuudelihässäkän päätin kiskoa naamaani mukana tulleilla syömätikuilla, mikä huvitti hiukkasen vieressä istunutta japanilaisheppua. Pitänee vielä vähän harjoitella. Kaikenkaikkiaan ateria oli ihan maittava. Lennon aikana näytettiin leffoja sekä sarjoja. Siperian päällä ajattelin koittaa nukkumista, koska kone oli kuitenkin saapumassa Osakaan aamulla paikallista aikaa. Uni oli tarpeen. Tietenkään nukkuminen ei oikeen onnistunut. Nukuin ehkä vain ½ tuntia.

Aamusella koneen lähestyessä Japania tarjoiltiin aamiainen, joka koostui juomista, sämpylästä, jugurtista ja munakashässäkästä. Oikein makoisa sekin oli. Kone sitten lopulta laskeutui Kansai International Airportille. Pilotti osasi asiansa ja laskeutuminen oli pehmeä. KIX on melkoisen moterni veden päälle tekosaarelle rakennettu lentokenttä. Koneesta ulos astuttua täytyi ensin matkustaa eräänlaisella automaattiratikkajutskalla varsinaiseen terminaaliin. Siellä sitten menin läpi normaaleiden maahantulotarkastusten läpi. Japanissa kaikilta vierailta otetaan sormenjäljet erityisellä laitteella sekä kuva naamasta… jos et suostu et pääse maihin. Esitin myös viisumini ja Certificate of Eligibilityn virkailijalle ja hän puolestaan länttäsi viimeisen maastapoistumispäivän keväälle 2012.

Lentoasemalla olikin sitten vastassa tutkimusryhmän johtaja Santenilta ja palkattu maahansopeuttaja-agentti. Tuo akentti on aikamoinen veijari, mutta hänestä sitten myöhemmin lisää. Lentokentältä menimme parin vaihdon kautta Kintetsu-Uehommachi -asemalle, josta oli pikku kävelymatka hotellille. Matkatavarat jätin hotellin virkailijoille ja sen jälkeen lähdimmekin akentin kanssa koko päivän kestävälle paperisotareissulle ympäri etelä-Osakaa. Siitä sitten myös myöhemmin lisää.

Nyt olen jo siirtynyt pois hotellista tänne vuokrakämppään asustelemaan.