Arkisto | Ulkomaat RSS feed for this section

Kaukolennolla yksivuotiaan kanssa

9 Hei

Tässä artikkelissa kertoilen miten perheellämme sujui noin 10 tunnin lentomatka 1 vuotiaan kanssa. Mukana on muutamia vinkkejä, joskaan en väitä että ne olisi paras menetelmä tai suositeltava kaikille samanmoista matkaa suunnitteleville. Mutta toivottavasti jutusta on jotain hyötyä ja muutenkin kiinnostava.

Valmistelut ja liput
Ensinnäkin täytyy tietenkin passin olla kunnossa. Meidän tapauksessa lapsellamme oli siis kaksi passia, Suomen ja Japanin. Ja näytä käytettiin aina ko. maassa asioidessa. Eli Japanissa näytettiin japanilaista passia ja Helsinki-Vantaalla suomalaista passia. Lapselle ei ostettu omaa lippua, vaan hän kulki ns. sylimatkustajana. Hintaa tällöin tuli 10% normaalista lipun hinnasta. Lensimme koko porukka Japan Airlinesin Premium Economy -luokassa. Syitä tähän on useita (mm. tila koneessa, lounge), mutta näistä tarkemmin myöhemmin jutussa. Lippuun kuului 2 matkatavaraa aikuisille ja 1 matkatavara lapselle.

Matkaa varten, ja muutenkin käyttöön, hankimme GB Pockit+ matkarattaat. Tämä hankinnan tarpeellisuus arvelutti aluksi, mutta osoittautui vallan mainioksi. Nämä lähes ”maailman pienimpään kokoon” taittuviksi tituleeratut rattaat mahtuu käsimatkatavaraksi. Tämä helpotti liikkumista lentokentällä, koska matkalaukkuhihnastot voivat olla hyvinkin kaukana ja lentokentän lastenkärryjä ei ollut aina saatavilla. Myöhemmin maissa rattaat olivat myös kätevät liikuttaessa sekä autolla että julkisilla.

Muuten tärkeimmät valmistelut liittyivät lapsen ruokailuun. Toki lennolla myös sylilapsi saa ruokaa, mutta eri asia on että suostuuko hän sitä syömään. Joten otimme varmuuden vuoksi omat eväät mukaan. Nämä oli toki alkuperäisissä avaamattomissa paketeissa asianmukaisesti läpinäkyvissä pusseissa. Tarkoituksella otimme mukaan useita pusseja smoothie-aterioita. Niistä oli erittäin kätevä antaa lapselle nousujen ja laskeutumisen aikaan. Syödessä lapsi oli rauhallinen ja nieleminen esti paineenmuodostumista korvissa ja niiden särkemistä.

Hygieniapuolelta pakattiin normaali vessasetti mukaan, joskin isommalla vaippavarastolla. Leluista valikoitui matkalle pienehköjä ja ennen kaikkea hiljaisia leluja, jottei stressattaisi liikaa kanssamatkaajiamme. Onneksi lapsemme on hyvin innokas kuvakirjojen lukija, mikä sopii vallan mainiosti lentomatkan viihteeksi.

Lentokentällä
Iso osa matkan suunnittelusta keskittyi stressittömyyden maksimointiin. Kentälle saavuimme aikaisemmin kuin ”normaalisti”, koska pienen lapsen kanssa voi eteen tulla monta yllättävää viivästystä. Premium Economyn mainiona etuna on pääsy lentokenttäloungeihin. Tokiossa se tarkoitti hyvinkin isoa Sakura-loungea. Yleisesti se ei ole hirveän rauhallinen, mutta loungesta löytyy myös lapsille oma leikkihuone. Se oli erittäin hyvä ja lapsemme viihtyi siellä lentoon asti. Huone ei ole iso, mutta onneksi siellä ei ruuhkaakaan ollut, enintään vain kaksi muuta lasta leikkimässä. Ymmärrettävää, koska suurin osa loungen käyttäjistä olivat bisnesmiehiä. Helsinki-Vantaalla puolestaan menimme Almost@Home loungeen, joka on kotoisampi kuin suuri ja kliininen Finnair lounge. Siellä ei ole erillistä lastenhuonetta, mutta tunnelma on hyvin rauhallinen. Lounget olivat mainio valinta varsinkin lapsen ruokailurytmin kannalta. Hän nukkui matkat lentokentille ja saapuminen ajoittui juuri ruoka-aikaan. Itse lentokoneessahan ateriaa saa vasta jonkin ajan kuluttua noususta.

Liikkuminen lentokentällä oli vaivatonta omien kärryjen takia. Otti lapsemme vielä lyhyet nokosetkin rattaissa, mikä ei olisi onnistunut lentokentä lainakärryissä. Lähtöportilla laitoimme vain rattaat kasaan ja kantokassiin. Perillä rattaat sai heti käyttöönsä. Kätevää. Olen kuullut että vaikka useilla lentokentillä voi pyytää toimittamaan ruumaan laitetut lastenvaunut jo portille, se ei aina toimi mutkattomasti. Joko toimituksessa kestää, tai rattaat tulee kaikesta huolimatta matkalaukkulinjalle.

Pikkulasten kanssa pääsimme koneeseen ensimmäisessä ryhmässä. Olimme ensimmäisellä lennolla ainut ”pikkulapsiperhe”, joten oli aika mielenkiintoista seistä japanilaisten pukumiesten keskuudessa (ja tosiaankin he olivat miehiä, joukossa ehkä kaksi pukunaista). Valitettavasti emme voineet jäädä bisnesluokkaan vaan paikkamme oli peremmällä koneessa. 😛

Lentokoneessa
Nousukiito sujui ihan hyvin. Smoothie rauhoitti matkalaista eikä korviin ilmeisesti juurikaan sattunut. Itsellänihän korvat ovat aina kipeät vaikka koittaisin mitä temppuja tahansa. Siksi huolena oli että lapsi olisi perinyt saman ominaisuuden. Onneksi näin ei vaikuta olevan.

Paikkamme oli Premium Economy luokan aivan ensimmäisellä rivillä, koska varasimme vauvakaukalon (basinet) sisältävät istuimet. Boonuksena jalkatila oli vielä ruhtinaallisempi kuin normaaleissa Premium Economy paikoissa. Hyvä lapsen leikkien kannalta, ja hyvä minun mukavuuden kannalta. Nousukiidon aikana lapsi istuu sylissä. Vauvakaukalo liitetään paikalleen vasta nousun jälkeen. Aina ei lapsemme suostunut siinä oleskelemaan, mutta silloin se toimi kätevänä lisäpöytänä tavaroiden säilytystä varten. Koitimme käyttää eräänlaista piknik-pressua leikkialustana, mutta käytännössä se ei toiminut toivotulla tavalla. Lapsemme leikki sitten sylissä, kaukalossa tai suoraan lattialla.

Lento meni kokonaisuudessaan yllättävän hyvin. Lapsi itki vain noin vartin verran. Nukahti lopulta äidinsä syliin, josta sitten siirrettiin vauvakaukaloon nukkumaan. Kokonaisuudessaan hän nukkui noin 4 tuntia lennon aikana, mikä on 4 tuntia enemmän kuin minä (en pysty nukkumaan lentokoneessa). Joskus vielä haluaisin kokeilla ensimmäistä kertaa bisnesluokkaa, jos vaikka nukkuminen onnistuisi kun pääsee ihan kunnolla vaakatasoon. No, ainakin lapsen nukkuessa pystyin nauttimaan rauhassa juomatarjonnasta ja katselemaan pari elokuvaa.

Ennen koneen laskeutumista vauvakaukalo pakattiin jälleen pois. Henkilökunnalla meni itse asiassa jonkin aikaa asentamisessa ja purkamisessa, koska eivät ilmeisesti ole tottuneet siihen. Kaukalon käyttö taitaa olla aika harvinainen tapaus. Laskun aikana annettiin jälleen smoothieta ja se sujui ilman itkuja.

Loppukaneetit
Paljon luonnollisesti riippuu matkabudjetista. Me tällä kertaa päätimme että menemme pitkälti lapsen ehdoilla. Pyrimme vähentämään stressiä niin lapselle kuin meille aikuisille. Siltä kannalta nuo normaalia kalliimmat liput olivat kyllä jälkeenpäinkin ajateltuna loistovalinta. Toki hinnan kirpaisua kukkarossa voi itselleen hieman lieventää ajattelemalla että saamme paremman ”edun” tuosta 10% hinnasta. Eli noin kahden Premium lipun hinnalla matkusti mukavasti kolme henkilöä. Seuraavaan reissuun mennessä lapsi on jo sen verran kasvanut että joudumme ostamaan hänelle oman istuinpaikan. Tällöin todennäköisesti tulemme menemään economy -luokassa, muun rahvaan keskuudessa. Nyyh!

Mainokset

Suomalais-Japanilainen perhe: ensimmäiset 8 kuukautta

14 Jou

Keväällä perheemme sai lisäystä. Aika kuluu todella nopeasti ja pienokainen kasvaa vikkelästi… ja nyt liikkuu myös yhtä vikkelästi. Konttailee ympäriinsä ja nousee tuen avulla seisomaan. Odotettavissa siis kauhunsekaisia kaatumisia ja kommelluksia. Jotta tästä ei tule mitää stereotyyppistä vauvablogia, joita netti on pullollaan, kirjoitan lähinnä japanilaisen ja suomalaisen kasvatuksen eroista ja huomioista. Huomioikaa että otanta on siis vain yksi perhe ja yksi lapsi (n=1), joten tilastollista merkitsevyyttä ja p-arvoja on turha artikkelista hakea. Kaksikielisyydestä olen jo kirjoittanut aikaisemmin mm. täällä ja täällä ja täällä. Kaksikielisyydestä on tulossa lisää juttua vielä jossain vaiheessa.

Kuulisin toki lukijoilta omia mielipiteitä ja huomioita aiheeseen.

Lue loppuun

Miksi säästämme rahaa ja miten sen sijoitamme

9 Elo

Todennäköisesti viimeinen varsinainen säästämistä käsittelevä artikkeli kunnes jotain mullistavaa tapahtuisi tulevaisuudessa.

Miksi säästää rahaa?
Ensimmäistä kertaa mainitsin lyhyesti rahan säästämisen syistä Japanin eläkejärjestelmää käsittelevässä artikkelissa. Henkilökohtaisesti meillä ei ole kauheasti luottamusta nykyisenkaltaisten eläkejärjestelmien toimivuudesta sitten kun olemme eläkeiässä. Tilanne on vaikeahko Suomessa, mutta lähes katastrofaalinen Japanissa. Ajatus siis on että jos kerta valtiot eivät pysty turvaamaan eläköitymistä, se täytyy tehdä itse. Vaikka tällä hetkellä maksamme eläkemaksuja, ne käytännössä menevät siis nykyisten eläkeläisten pussiin. Tulevaisuudessa, erityisesti Japanissa, näitä eläkemaksujen maksajia on vielä vähemmän eläkkeensaajiin verrattuna, josta seuraa vääjäämätön eläkeiän siirtyminen myöhemmäksi tai eläkkeen määrän lasku. Itse en tähän suostu, joten turvataksemme eläköitymisen järkevässä iässä, säästämme rahaa.

Varojen säästö itsenäisesti mahdollistaa joustavuuden. Sen sijaan että olisi pakko odottaa varojen käyttöä eläkeikään asti, kuten eläkemaksujen tai vakuutusten kohdalla, itse säästetyt rahat saa tarvittaessa käyttöön milloin vain. Elämä voi tuoda mukanaan yllättäviä kuluja, joihin on mukava varautua. Vähentää stressiä ja huolia. Työskentelyn suhteen säästäminen myös vähentää ammatillista stressiä ja antaa itselle joustoa. Jos esim. työpaikalla painostetaan tekemään ylettömästi ylitöitä, niin kerättyään kasaan ns. ”haiska pomo läjä nattoa” -varallisuuden, ei niihin tarvitse välttämättä suostua. Säästöt luo turvaa siitä että työpaikka ei ole toimeentulon edellytys.

Jatka tästä artikkelin lukemista…

Suomalais-Japanilainen vauva: kaksoiskansalaisuus, ilmoitus viranomaisille ja nimiasiat

28 Huh

Päätimme synnyttää esikoisemme Suomessa käytännöllisistä ja taloudellisista syistä. Toki koko prosessi olisi varmasti sujunut epäilemättä ihan mallikkaasti myös Japanissa, mutta yhteinen valintamme oli tehdä se Suomessa. Meriitteihin lukeutuu mm. maanmainio suomalainen neuvolajärjestelmä ja tietenkin äitiyspakkaus. Viime aikoina sekä neuvola että äityispakkaus on saanut suurta huomiota myös Japanissa. Koska tämä blogi ei ole mikään isyys- äitiys- tai vauvablogi, niin en selosta sen enempää itse odotusajasta tai synnytyksestä ja elosta vauvan kera. Sanotaan nyt edes sen verran että kiirettä pitää, kuten aloituskuvana olevasta ”vauvapäiväkirjasta” voi päätellä. Kaiken tämän kiireen keskellä täytyy kuitenkin löytää aikaa hoitaa tärkeitä monikulttuurisen perheen virallisia byrokratian koukeroita. Tämä syntymänjälkeinen paperisota onkin tämän artikkelin aiheena. Kuinka lapsi rekisteröidään Japanin kansalaiseksi? Miten lapsen nimi ja tiedot ilmoitetaan Suomen maistraattiin?

Jatka tästä artikkelin lukemista…

Italia: Milano

30 Mar

kirkko

Viimeinen Italian pysäkki oli Milano. Se oli vähän niinkuin pikabonus, eikä ollut reissun pääkohteita. Käytännössä Milanossa ehti viettämään vapaa-aikaa vain puolisen päivää, joten siitä jäi käteen vain todella pinnallinen pikkuraapaisu. Sinne saavuttiin noin puoliltapäivin ja seuraavana aamuna aikasin piti jo suunnata kohti lentokenttää.

Tuossa ajassa ehti tutustumaan lähinnä Milanon katedraaliin.

Jatka artikkelin lukemista…

Italia: Venetsia osa 2, Murano ja Burano

21 Mar

aamugondoli

Jatkoa edelliseen artikkeliin…

Yllä erittäin tyypillinen Venetsialainen näkymä, Gondoli ja kanaali. Olen tuossa veneen kyydissä, mutta en sentään gondolissa. Skippasin sen ajelun kokonaan tolkuttoman hinnan takia. Vain puolen tunnin köröttelystä voi joutua pulittamaan jopa 100 euroa. Toki hintaa voi jakaa jos matkaajia on useita, mutta silti gondoliajelut ovat ainakin erään listan mukaan Euroopan matkailun surkeimpia aktiviteetteja hinta/laatu -suhteeltaan. Gondolin sijaan valinta osui moottoroituun vesitaksiin. Tarkoituksena oli muutenkin matkata vähän kauemmaksi, johon gondolit ei oikeen sovellu.

Jatka artikkelin lukemista…