Sumopaini: historia ja säännöt

25 Hei

Viime viikolla tehtiin sumopainin historiaa. Hakuho, mongolialainen sumopainija (rikishi), saavutti kaikkien aikojen suurimman voitettujen otteluiden saldon, 1048. Kävin itse vuosia sitten katsomassa paikan päällä sumoturnausta. Siitä voitte lukea täältä, täältä ja täältä. Kirjoitan kahden artikkelin tietopaketin tästä isojen miesten urheilulajista. Pyrin laittamaan mukaan myös muutamia mielenkiintoisia knoppeja, jotka ei ehkä ole kaikkien tiedossa.

Sumon historia
Alkuaikoina sumopaini oli erittäin tiiviisti liittynyt Shinto-uskonnon rituaaleihin. Sumon tarkoituksena oli viihdyttää jumalia festivaalien aikana. Sumoesitys oli ajoittain lähinnä tanssimainen tapahtuma, jossa painija otti mittaa voimassa jumaluudesta. Eli toisin sanoen kyseessä ei ollut varsinainen urheilu, vaan showpaini Hulk Hoganin ja kavereiden tapaan. Tuohon aikaan sumossa ei käytetty tarkkaa painialuetta, vaan ottelun voitti ainoastaan kaatamalla vastustajan maahan. Shintoyhteyksistä kertoo myös pyhäkköä muistuttava katto sumoringin yläpuolella ja lukuista otteluita edeltävät ja seuraavat rituaalit, joista lisää myöhemmin jutussa.

1500-luvulla sumosta alkoi muodostumaan varsinainen kamppailulaji. Silloin mukaan tuli sumorinki, eli dohyō (土俵), joka on nykyään 4,55 m halkaisijaltaan. Sumorinki on korotettu taso, joka on rakennettu savesta ja hiekasta aina uudelleen ennen jokaista turnausta. Itse painialue on rajattu maahan puoliksi upotetuilla riisinkorsipötköillä. Areenan rakentavat sumoturnauksen kuuluttajat, yobidashi (呼出).

Sumo ammattimaistui Edo-kaudella, kun soturiluokalle piti keksiä tekemistä ja uusia tulonlähteitä. Tuolloin painijat käyttivät suurta löysää lannevaatetta, kesho-mawashi (piirros alla), nykyisen tiukemman mawashi-sidoksen sijaan (kuva artikkelin alussa). Kesho-mawashia käytetään vielä otteluita edeltävien rituaalien aikaan.

Aikojen saatossa sumoturnausten pitopaikat vaihtelivat ja aikoinaan oli myös kaksi erillistä sumo-organisaatiota Itä- ja Länsi-Japanissa. Nykyään ne ovat yhdistyneet ja suurturnauksia pidetään 6 kappaletta vuoden aikana; 3 kertaa Tokiossa, kerran Osakassa, Nagoyassa ja Fukuokassa.

Sumopainin säännöt
Yksinkertaisesti sumo-ottelun häviää joutumalla ensimmäisenä ulos sumoringistä tai koskettamalla ensimmäisenä maata millä tahansa ruumiinosalla kuin jalkapohjilla. Joskus harvemmin ottelun voi myös hävitä käyttämällä laittomia liikkeitä tai jos mawashi putoaa kokonaan pois päältä. Myös ottelun luonnollisesti häviää, jos ei pääse paikalle esim. loukkaantumisen takia.

Voittaakseen täytyy siis käyttää voimaa ja nokkeluutta ilman että sortuu alla listattuihin laittomuuksiin:

  • Vastustajan lyönti nyrkillä
  • Vastustajan tukkaan tarttuminen
  • Lyönti vastustajan silmiin tai palleaan
  • Molempien korvien lyönti samaan aikaan
  • Nivusiin tarraaminen tai vetäminen
  • Kurkkuun tarttuminen (lyönti ja työntäminen on sallittua)
  • Vastustajan rintakehän tai lantion potkiminen
    (huom! päähän potkaiseminen on sallittu, mutta lienee hankalaa sumopainissa ja todennäköisesti ei johda voittoon)
  • Vastustajan sormien tavuttaminen taakse

Joskus harvoi ottelun voi voittaa ensimmäisenä ringistä ulos astunut painija, jos myös ulos joutuneen vastustajan todetaan olevan ns. palautumattomassa tilassa. Esimerkiksi, painijoiden kaatuessa kehän ulkopuolelle yhdessä, ja päällä oleva ottaa kädellä vastaan ennen kuin alla olevan painijan vartalo koskettaa maata. Toinen tapaus on esim. kun hävinnyt on työnnetty voimalla korotetulta tasolta alas, mutta on vielä ilmassa kun työntäjä astuu sumoringin ulkopuolelle.

Sallittuja voittotekniikoita, eli Kimarite (決まり手), on lukuisia (82). Voittotekniikan nimeää ottelualueen ulkopuolella tilannetta seuraava gyōji. Yleisin kimarite on yksinkertainen työntö ottelualueelta ulos, eli yorikiri.

Ottelun ja turnauksen kulku
Aluksi, kuuluttaja (yobidashi) kuuluttaa painijoiden nimet. Tämän jälkeen hän tarjoaa painijalle kupin ”voimavettä” ja pyyhkeen. Painijat puolestaan ottavat kourallisen suolaa ja heittävät sen kehään rituaalisen puhdistuksen merkiksi. Painijat asettuvat aloitusviivoilleen ja kyyristyvät vastatusten. Ylemmissä sarjoissa kyyristyminen ja suolan heitto toistuvat useamman kerran ennen varsinaista ottelua, alemmilla tasoilla ottelu alkaa yhden suolanheiton jälkeen.

Ottelu alkaa kun molemmat painijat koskettavat nyrkeillään maata samaan aikaan. Itse paini kestää usein vain muutaman sekunnin, mutta joskus ottelu voi kestää useamman minuutinkin. Jos ottelu jatkuu 4 minuuttiin asti, voidaan pitää välissä ”vesitauko”, jonka jälkeen jatketaan. Vesitaukoja on maksimissaan kaksi. Jos vielä useaan minuuttiin ei saada voittajaa, saatetaan ottelu tuomita tasapeliksi. Tämä on erittäin harvinaista. Viimeksi huipputasolla näin kävi vuonna 1974.

Kun ylempänä mainittu voiton edellytys täyttyy, gyōji osoittaa voittajan puisella viuhkallaan. Kehän laidalla olevat viisi tuomaria voivat kiistää erotuomarin tuomion tarpeen mukaan keskustelemalla keskenään (kuva alla). Erotuomarin päätös joko hyväksytään, voitto annetaan toiselle painijalle tai määrätään uusintaottelu.

Painijat kumartavat toisilleen ja gyōji julistaa voittajan nimen. Hän myös antaa mahdollisen sponsorirahan kirjekuorissa voittajalle. Jos alemman tason painija voittaa suurmestarin, Yokozunan, katsojat saattavat heittää istuintyynynsä kehään, vaikka tämä ei ole suositeltavaa.

Turnaus kestää 15 päivää ja ylemmän tason painijat ottelevat yhden kerran joka päivä. Alemmilla tasoilla otellaan vain joka toinen päivä. Perustavoitteena on saavutta enemmän voittoja kuin häviöitä, kachikoshi, eli 8-7 tulos tai parempi. Turnauksen voittaa eniten otteluvoittoja saanut painija. Jos lopussa eniten voittoja omaavia painijoita on kaksi tai useampi, heille järjestetään ratkaisevat ylimääräiset ottelut keskenään. Kachikoshin avulla painijan sijoitus voi nousta seuraavaan turnaukseen. Sumo-organisaation vanhimmat päättäjät määrittelevät otteluparit. Painijat ottelevat saman vastustajan kanssa vain kerran turnauksen aikana. Saman ”sumotallin”, heya (部屋), painijat eivät ottele vastakkain ellei kysessä ole turnauksen voittajan määrittävä ottelu tasatuloksen ratkaisemiseksi. Myös veljekset eivät yleensä ottele vastakkain vaikka olisivat eri sumotalleista.

Sijoitustaulukko, banzuke (番付)
Ammattisumopainijoita on noin 600. He jaotellaan kuuteen luokkaan, jotka on kuvattu yllä olevassa kuvassa. Eniten huomiota luonnollisesti saa ylin maku-uchi joukko ja heidän ottelunsa televisioidaan. Maku-uchi painijoista ylimpänä on yokozuna. Heitä voi olla yksi, useampia tai sitten ei yhtään. Myös ozeki tasolla voi olla enemmän tai vähemmän painijoita. Sekiwake ja Komusubi tason painijoita pitää olla vähintään kaksi tasoa kohden, mutta jälleen heitä voi olla enemmänkin. Loput 42:sta painijasta ovat maegashiran eri tasoilla.

Sumotuomareiden paneeli päättää sijoitusten muutoksista, mutta yleisesti saavuttamalla enemmän voittoja kuin häviöitä (kachikoshi) nousee sijoituksissa ja häviämällä enemmän (makekoshi) laskee sijoituksissa. Suurempi määrä voittoja nostaa sijoitusta enemmän. Komusubia ylemmille tasoille nousu ei ole automaattista turnausmenestyksestä riippuvaista. Normaalisti noustakseen komusubista sekiwakeksi tulee saada kachikoshi, ja samaan aikaan toinen sekiwakeista häviää enemmän otteluita (makekoshi). Toisaalta jos komusubi voittaa vähintään 11 ottelua, hänestä voidaan tehdä sekiwake, vaikka silloiset sekiwaket eivät tee makekoshi suoritusta. Tällöin sekiwakeja on seuraavassa turnauksessa enemmän kuin kaksi.

Edelleen, päästäkseen ozekiksi tulee painijan voittaa sekiwake tasolla vähintään 33 ottelua 3 peräjälkeen olevan turnauksen aikana, vähintään 10 tai enemmän niistä viimeisimmässä. Toisaalta, yleensä makekoshi merkitsee sekiwakelle lähes aina tippumista komusubiksi. Vaihtuvuus onkin erittäin suurta tällä tasolla.

33 voittoa on lähes varma nousu ozekiksi, mutta myös yokozunan voittaminen tai muut seikat, kuten tasaisuus tuloksista ja painityylin ”laatu” voi edesauttaa asiaa. Ozakista tippuu takaisin sekiwakeksi, jos painijalla on kaksi makekoshi suoritusta peräkkäisissä turnauksissa. Ensimmäisessä sekiwake turnauksessa entinen ozeki voi saada arvonsa takaisin voittamalla enemmän kuin 9 ottelua.

Yokozuna on listan huipulla. Ozekin nostolle yokozunaksi ei ole tarkkoja virallisia sääntöjä. Painijalla oletetaan olevan arvolle sopiva voima, taito ja arvokkuus. Standardikriteeri on kaksi peräkkäistä turnausvoittoa ozeki tasolla. Ylennys voi tulla myös kyseeseen jos ozeki osoittaa tasaista hyvää tulosta ilman peräkkäisiä turnausvoittoja. Arvokkuus on hieman subjektiivinen kriteeri, joka aikoinaan oli monen ulkomailla syntyneen painijan yokozuna-haaveiden tiellä, koska konservatiiviset sumo-organisaation päättäjät pitivät heitä sopimattomina yokozuniksi. Nykyään tätä syrjintää ei ole samalla tavalla nähtävissä, koska suurin osa viimeaikaisista yokozunista on ollut Japanin ulkopuolella syntyneitä (erityisesti mongolialaisia). Yokozuna ei voi pudota alemmalle tasolle, vaan heidän oletetaan eläköityvän sumopainista, jos eivät enää pärjää turnauksissa.

Sumotalli, heya (部屋)
Kaikki ammattipainijat kuuluvat yhteen 44:stä sumotallista. Sellaisen voi perustaa vain entinen sumopainija, joka on Japanin sumo-organisaation jäsen. Sumotallin voi periä tai uuden tallin voi perustaa, jos ko. entinen sumopainija on otellut vähintään 25 turnausta komusubi tasolla tai sen yllä, tai vähintään 60 turnausta maku-uchi sarjassa. Sumopainijoiden lisäksi, myös kaikki erotuomarit (gyōji) ja kuuluttajat (yobidashi) kuuluvat johonkin sumotalliin.

Juttu jatkuu seuraavassa artikkelissa sumopainijoiden elämästä.

~~~

Kattavahko lähdeteos sumopainiin*

Mainokset

Yksi vastaus to “Sumopaini: historia ja säännöt”

Trackbacks/Pingbacks

  1. Sumopaini: elämä painijana, muu henkilöstö ja ongelmakohtia | Tatu @ nihon - 30.07.2017

    […] Tämä on jatkoa edelliseen sumopainia käsittelevään juttuun. […]

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: