Problems of Emptying Countryside in Northern Japan (miniseries part 4, final)

Continuing from the part 3.

5.3. Results: slowing down the trend or trend reversal?
Some work, especially on the local level, have been successful in reversing the trend. Hokkaido targeted the retirees as potential in-migrators to the countryside. According to a questionnaire in Tokyo, 80% of the respondents had interest in living in Hokkaido and 70% of them wanted rural living instead of cities (Murakami et al., 2009). This would bring a net economic profit to the region even when the costs of increasing social security costs are counted. Initial testing period showed several hundred people from Tokyo spending extensive time in Hokkaido and benefitting the local industry (Murakami et al., 2009). Unfortunately, these kinds of successes are far and few between on the national scale.

Problems of Emptying Countryside in Northern Japan (miniseries part 3)

Continuing from the part 2.

5. Solutions
Something has to be done, if the rural communities in Japan on the verge of extinction are to be saved. The problems have been known for a long time and numerous plans have been conceived to counteract the trend (Table 1). For example, the Emergency Act for the Improvement of Depopulated Areas had objectives of supporting the independence of the rural areas, improving the welfare of the residents, increasing employment opportunities, limiting and reducing regional wealth gaps and supporting the continuing existence of “a beautiful countryside” (Feldhoff, 2013). Most of the plans have obviously failed in their target to sustainably revitalize the countryside. One factor might be the traditionally top-down style of government in Japan and elite-dominated public sector. Even with the very poor track record, the wealth is being actively redistributed from the metropolitan areas to the countryside (Felfhoff, 2013). The latest effort comes from the current Abe government labeled Chiho Sosei, or ‘Creating Life in the Countryside’ (Rausch, 2015).

Table 1. List of some measures to counter the shrinking countryside in Japan (Feldhoff, 2013).

Problems of Emptying Countryside in Northern Japan (miniseries part 2)

Continuing from the part 1.

3. Impact on society in Japan
3.1. Social impact on the populace
The most visibly, the flight from the countryside can be seen in oversupply of vacant homes. In 2014, already 8.2 million homes in Japan were empty and the pace is likely to accelerate further (Johnston, 2015). 40% of these were not on sale or rent, and thus can be considered abandoned. The most of these abandoned homes are in the shrinking rural communities. The empty homes decrease the appeal of the neighborhood and contributes to the reduction in the local population. Another clear sign of the trend is the increase in average age of the rural population. In 2006, the country had people with age of 65 and older, less than 1.5 times the amount of children under 14 years of age, but the ratio is prospected to increase to 3.3 by 2050 (Smil, 2007). This effect will be even more prominent in the countryside.

Kuusi vuotta Tohokun maanjäristyksestä ja tsunamista

Tänään on kulunut 6 vuotta Tohokun suuresta maanjäsityksestä ja sitä seuranneesta tsunamista sekä ydinvoimalakatastrofista. Muistot tuolta ajalta säilyy vielä pitkään mielessä. Alla kirjoituksiania ja mietteitä, kun kaikki tapahtui. Artikkeleissa käy ilmi miten tilanteen vakavuutta ei aluksi tajuttu ja sen takia tunnelma ei ollut hirveän synkkä. Tuleehan näitä järistyksiä aika ajoin. Sitä mukaa kun uutisia alkoi tulemaan tietokatkoksessa olevalta Tohokun alueelta kaikki vakavoituivat. Maailmassa tapahtuu kaikenlaista niin luonnon kuin ihmisten toimesta. Meidän pitänee vain koittaa pärjätä ja varautua parhaamme mukaan.

Artikkelit:
Maanjäristys: sivuosuma
Tohokun maanjäristys
Säteilykarttoja sekä muita mittaustuloksia

Kairaku-en

Kairaku-en, 偕楽園, eli ”nautitaan yhdessä -puutarha” sijaitsee Miton kaupungissa Ibarakin prefektuurissa. Reissu sinne oli viisi päivää ennen Tohokun maanjäristystä. Mitossa maa tutisi paljon enemmän kuin Tokiossa ja huonolla tuurilla olisi voinut käydä huonosti, jos olisi kaupungissa tuolloin sattunut oleilemaan. No, jossittelu on loputon suo. Ei mennä nyt siihen.

Kairaku-en on yksi Japanin ”kolmesta suuresta puutarhasta”. Samaan ryhmään kuuluu noin puolitoista vuotta sitten vierailemani Koraku-en Okayamassa. Ehkäpä joku päivä tulee saatua setti valmiiksi katsastamalla myös Kenroku-en Kanazawassa.

Kairaku-en oli rakennettu vuonna 1841 ja se oli harvinaisesti alusta asti avoin tavalliselle kansalle. Nykyäänkin puutarha on ilmainen. Kairaku-en on kuuluisa lukemattomista luumupuistaan, jotka olivat tämänkertaisenkin reissun pääasiallinen syy. Kukinnot olivat enimmäkseen melko alkuvaiheessa, mutta osa puista oli hyvin täydessä kukassaan. Onneksi vierailua ei tullut lykättyä myöhemmäksi, koska Tohokun katastrofin jälkeen tuonne ei ole vähään aikaan menemistä.