Problems of Emptying Countryside in Northern Japan (miniseries part 4, final)

Continuing from the part 3.

5.3. Results: slowing down the trend or trend reversal?
Some work, especially on the local level, have been successful in reversing the trend. Hokkaido targeted the retirees as potential in-migrators to the countryside. According to a questionnaire in Tokyo, 80% of the respondents had interest in living in Hokkaido and 70% of them wanted rural living instead of cities (Murakami et al., 2009). This would bring a net economic profit to the region even when the costs of increasing social security costs are counted. Initial testing period showed several hundred people from Tokyo spending extensive time in Hokkaido and benefitting the local industry (Murakami et al., 2009). Unfortunately, these kinds of successes are far and few between on the national scale.

Problems of Emptying Countryside in Northern Japan (miniseries part 3)

Continuing from the part 2.

5. Solutions
Something has to be done, if the rural communities in Japan on the verge of extinction are to be saved. The problems have been known for a long time and numerous plans have been conceived to counteract the trend (Table 1). For example, the Emergency Act for the Improvement of Depopulated Areas had objectives of supporting the independence of the rural areas, improving the welfare of the residents, increasing employment opportunities, limiting and reducing regional wealth gaps and supporting the continuing existence of “a beautiful countryside” (Feldhoff, 2013). Most of the plans have obviously failed in their target to sustainably revitalize the countryside. One factor might be the traditionally top-down style of government in Japan and elite-dominated public sector. Even with the very poor track record, the wealth is being actively redistributed from the metropolitan areas to the countryside (Felfhoff, 2013). The latest effort comes from the current Abe government labeled Chiho Sosei, or ‘Creating Life in the Countryside’ (Rausch, 2015).

Table 1. List of some measures to counter the shrinking countryside in Japan (Feldhoff, 2013).

Problems of Emptying Countryside in Northern Japan (miniseries part 2)

Continuing from the part 1.

3. Impact on society in Japan
3.1. Social impact on the populace
The most visibly, the flight from the countryside can be seen in oversupply of vacant homes. In 2014, already 8.2 million homes in Japan were empty and the pace is likely to accelerate further (Johnston, 2015). 40% of these were not on sale or rent, and thus can be considered abandoned. The most of these abandoned homes are in the shrinking rural communities. The empty homes decrease the appeal of the neighborhood and contributes to the reduction in the local population. Another clear sign of the trend is the increase in average age of the rural population. In 2006, the country had people with age of 65 and older, less than 1.5 times the amount of children under 14 years of age, but the ratio is prospected to increase to 3.3 by 2050 (Smil, 2007). This effect will be even more prominent in the countryside.

Kuusi vuotta Tohokun maanjäristyksestä ja tsunamista

Tänään on kulunut 6 vuotta Tohokun suuresta maanjäsityksestä ja sitä seuranneesta tsunamista sekä ydinvoimalakatastrofista. Muistot tuolta ajalta säilyy vielä pitkään mielessä. Alla kirjoituksiania ja mietteitä, kun kaikki tapahtui. Artikkeleissa käy ilmi miten tilanteen vakavuutta ei aluksi tajuttu ja sen takia tunnelma ei ollut hirveän synkkä. Tuleehan näitä järistyksiä aika ajoin. Sitä mukaa kun uutisia alkoi tulemaan tietokatkoksessa olevalta Tohokun alueelta kaikki vakavoituivat. Maailmassa tapahtuu kaikenlaista niin luonnon kuin ihmisten toimesta. Meidän pitänee vain koittaa pärjätä ja varautua parhaamme mukaan.

Artikkelit:
Maanjäristys: sivuosuma
Tohokun maanjäristys
Säteilykarttoja sekä muita mittaustuloksia

Syksyn värejä vuorilla

Ruskarintama puksuttaa tasaista tahtia pohjoisesta etelään. Ennen kuin se saapuu Kiotoon, värejä täytyy lähteä etsimään hieman kauempaa. Viime viikonloppuna otettiin kumirinkulat alle ja suunnattiin keula kohti Kurikoma-vuorta Akitan, Iwaten ja Miyagin prefektuurien rajalla.

Kurikoma (suom. Kastanja-hevonen) sijaitsee samaa nimeä kantavassa kansallispuistossa. Se on 1627m korkea aktiivinen tulivuori. Tosin huomattavasti rauhallisempi kuin viime aikoina traagisesti purkautunut Ontake-vuori. Viimeksi Kurikoma päästeli vähän höyryjä vuonna 1944. Akitassa ruska ei ole vielä ehtinyt alamaille, mutta vuoren rinteillä se on jo edennyt pidemmälle. Yleensä olen tarkkaillut värien vaihtumista puistoissa ja kaupunkien keinotekoisissa ympäristöissä. Siksi ”luonnollinen” ruska onkin erikoisempi tuttavuus.

Matsushima

Aika täräyttää pitkästä aikaa kunnon kuvapläjäysartikkeli. Jopa 34 fotoa!

Tämän kertaisena aiheena on Matsushima, jonne tuli tehtyä alkukeväästä hieman viileähkö reissu. Matsushima on yksi Japanin kolmesta kuuluisasta maisemasta. Tämän reissun jälkeen henkilökohtaiselta vierailulistalta puuttuu enää Amanohashidate Kioton prefektuurissa. Matsushima on kuuluisa lukuisista mäntyjen peittämistä saaristaan. Matsu = mänty, shima = saari. Hienojen maisemien lisäksi niistä on ollut käytännön hyötyäkin. Vaikka Matsushima on hyvin lähellä Tohokun 2011 maanjäristyksen episentrumia, säästyi itse kaupunki pahimmalta tuholta, koska saaret toimivat aallonmurtajina lieventäen tsunamin voimaa. Saaret itsessään kärsivät jonkin verran vaurioita ja noussut merenpinta tulvi satamassa olevien rakennusten sisään.

Artikkelin aloituskuva on Fukuura-saaresta, jonne johtaa pitkä punainen kävelysilta. Kuten kuvasta voinee nähdä, sää ei tällä kertaa ollut ainakaan aluksi suosiollinen. Satoi räntää ja ilma oli melkoisen vilpoinen.