Japanin kulttuurihistoriaa tiivistetysti, osa 1

Aloitan minisarjan Japanin kulttuurihistoriasta ja historiasta yleisemminkin. Ehkä artikkelit antavat vähän taustaa muille blogin artikkeleille muodostamalla käsityksen missä oloissa erityisesti ajoittain esiintyvät historialliset paikat on perustettu ja miten niitä on käytetty. En väitä että esitetyt väittämät ovat lopullinen totuus, koska niistä asiantuntijat kiistelevät vieläkin. Jos teillä, blogini lukijoilla, on jotain korjattavaa tai kysyttävää, laittakaa kirjoittakaa siitä artikkelin kommenttiosuuteen. Erityisesti ajanjaksojen rajaamisessa on useita käytäntöjä, minkä seurauksena kirjallisuudessa saattaa esiintyä useiden vuosienkin heittoja. Suosittelen katsomaan esim. Wikistä lisätietoa kiinnostavista termeistä ja hahmoista. Aloittakaamme loogisesti muinaisista ajoista edeten lähemmäksi nykyhetkeä. Historian läpikäymisen jälkeen tarkastellaan myös Japanin uskontoja, koska niillä on luonnollisesti ollut suuri vaikutus kulttuurin muotoutumisessa. Aluksi listaan ajanjakson tärkeimpiä tapahtumia aikajanalle ja sitten enemmän taustoista.

Jomon kaudelta Asuka kauden loppuun.

12000 e.a.a. – Vanhimmat Japanista löydetyt keramiikkaesineet.
660 e.a.a. – Legendan mukainen Japanin valtion perustaminen: Keisari Tenno saapui saarille aurinkojumala Amaterasun määräyksestä. Keisari on aurinkojumalan edustaja ja maallisen järjestyksen pysyvyyden varmistaja.
300 – Himiko, Yamatai valtion kuningatar nousi valtaan. Hän oli ilmeisesti jonkinlainen shamaani, joka hallitsi kansaa taikojen ja rituaalien avulla. Itse Yamatain yhteys myöhempään Yamaton kulttuuriin, jota pidetään Japanin valtion perustuksena, on kiistanalainen. Valtio kuitenkin ilmeisesti sijaitsi samalla alueella Naran ympäristössä.
369 – Mihama-kolonian perustaminen Japanilaisten toimesta nykyiseen Koreaan. Tiedon leviäminen Japaniin nopeutuu (esim. Kiinalaisia tekstejä) ja täten 500-luvulla Kiinalaisen kulttuurin vaikutus voimistuu.
538 – Buddhalaisuus leviää Japaniin: Korealaisen avunpyyntölähettiläiden mukana buddhalaiset opit leviävät hoviin. Jotkut klaanit vastustavat uutta uskontoa, koska ne perustavat valtaansa ”taivaalliseen
valtuutukseen” keisarin vallan tavoin. Keisarilla valta koko Japaniin Amaterasulta, paikallisille klaaneille valta omilla alueillaan alempiarvoisilta jumalilta. Soga-klaanilla ei ollut vastaavaa jumalallista perinnettä, joten heillä ei ollut ongelmaa buddhalaisuuden suosimisessa ja he saivat keisarilta luvan harjoittaa sitä.
593 – 622 Shotoku Taishin (prinssi) valtakausi: Shõtoku oli buddhalaisuuden tukija, perusti ensimmäisen buddhalaisen temppelin, Shitenno-jin. Soga suvun tyttäret naitetaan keisarisuvun kanssa ja täten suvun valta hovissa kasvaa entuudestaan muiden sukujen vastustuksesta huolimatta.
645 – Soga-klaanin tuho ja Taika uudistus: Soga suvun jäsenet rakensivat hulppeita pytinkejä, mikä aiheutti närää muissa valtasuvuissa. Nakatomi suku juoni muutaman Sogan avainhenkilön surmaamisen ja täten Sogan valta hovissa hiipui. Nakatomi no Kamataria pidetään muodostuneen Fujiwara-suvun perustajana, joka tulisi hallitsemaan hovia vuosisatoja. Taika uudistuksessa kaikki maa kuuluu keisarille, eikä yksityisomistusta ole. Alueelliset klaanit ovat keisarin edustajia. Valtioneuvosto muodostetaan. Kiinalaisten lakikirjojen hankkiminen. — Ritsuryo: kunfutselaisuuteen ja kiinalaiseen oikeuteen perustuvan valtion rakentuminen alkaa.
671 – Keisari Tenmu: Taitava valtiomies, joka keräsi lahjakkaita nuorukaisia hoviin, mistä seurasi runouden ja taiteiden kukoistus.
701 – Taihoryo –lait julistetaan. Valta hovissa perustuu periytymiseen, eikä taitoon. Myös keisarin valta siirtyy periytymisen mukana sukupolvelta toiselle.

Jomon (>- 200 e.a.a.)
Jomon aika kattaa varsin pitkän ajanjakson esihistoriasta aina aikaan hieman ennen ajanlaskun alkua. Vaikka Jomon ihmiset olivat metsästäjäkeräilijä-kansaa, olivat he kehittäneet jo hyväntasoista keramiikkaa ja asuivat kiinteissä yhteisöissä sen sijaan että olisivat muuttaneet vuodenaikojen mukana. Sana ”jomon” tarkoittaakin heidän käyttämää ruukkujen koristekuviointia, joka tehtiin painamalla köyden jälkiä märän saven pintaan. Eräiden teorioiden mukaan Jomon ihmiset olivat nykyisten Ainujen ja/tai Okinawalaisten esi-isiä.

Yayoi (200e.a.a. – 250)
Yayoi ihmiset koostuivat maahanmuuttajista Koreasta ja Kiinasta, jotka toivat mukanaan märän riisinviljelyn ja pronssin sekä raudan käytön. He sekoittuivat ainakin jossain määrin Jomon ihmisien kanssa. Myöhemmin mahdollisesti tapahtui vielä toinen maahanmuuttoaalto, jonka mukana hevosien hyödyntäminen levisi Japaniin. Yayoi kulttuuri edustaa jo hieman edistyneempää sivilisaatiota, mutta hierarkkiset rakenteet alkoivat muodostua vasta kauden loppuvaiheilla.

Kofun (250 – 538)
Kofun tarkoittaa hautakumpuja joita tämän kauden yhteisöt rakensivat. Jotkin niistä ovat erittäin suuria ja selkeitä merkkejä yhteiskunnan siirtymisestä kohti pysyvämpiä hallitsijarakenteita. Eri puolilla Japania muodostuu klaaniyhteisöjä, joista Yamaton alueen klaani nousee valta asemaan halliten suurta osaa Honshun ja Kyushun saarista muodostaen keisarillisen vallan Japaniin.

Asuka (509 – 710)
Asuka kaudella poliittiset rakenteet kehittyivät voimakkaasti. Varsinkin Kiinasta omaksuttiin hallintojärjestelmää ja lakeja. Japanissa kirjoitettiin ensimmäinen perustuslaki ja historiikki, joka on tosin kadonnut ajan saatossa. Suuria muutoksia tapahtui myös taiteessa ja yhteiskunnassa. Shinto on ollut käytännössä valtionuskontona Kofun kaudelta asti, mutta Asuka kaudella buddhalaisuus alkaa levitä Japaniin Korean kautta. Shinton vaikutus hoviin on vielä vahva ja kuoleman ns. saastuttavuuden vuoksi keisarin palatsin paikkaa joudutaan vaihtamaan useaan kertaan (tästä enemmän myöhemmin). Asuka kaudella myös Japania aloitettiin kutsumaan nimen ”Wa” sijasta nimellä ”Nihon”.

Kirjoja Japanin historiasta*